Pyhän jäljillä

Mircea Eliade on esittänyt, että ihmisellä on sisäsyntyinen tarve pyhän kokemiseen. Pyhä on kiinteä piste jatkuvan muutoksen maailmassa; keskus, jonka ympärille kaikki järjestyy. Pyhä on merkityksellisen todellisuuden – kosmoksen – perusta. Elämä ilman pyhyyttä on pelkkää kaaosta.

On tavallista kuulla sanottavan, että modernia elämää leimaa merkityskriisi. On puhuttu vieraantumisesta, eksistentiaalisesta ahdistuksesta, syrjäytymisestä, ajelehtimisesta, nihilismistä. Syytä on etsitty esimerkiksi perinteisten yhteisöjen, instituutioiden ja arvomaailmojen murenemisesta, alistavasta talousjärjestelmästä ja aineellisesta yltäkylläisyydestä.

Olipa syy mikä hyvänsä, merkityksen etsiminen näyttää olevan erottamaton osa modernia elämää. Ajatellaan, että ihminen on itsenäinen yksilö, jonka on paitsi tehtävä osansa yhteiskunnan hyväksi, myös löydettävä ”oma juttunsa”, ”tunnettava itsensä”, ”tultava onnelliseksi”. Urapolun lisäksi myös henkisen kotinsa löytäminen on yhä useammin ihmisen itsensä vastuulla.

Joogan nykyinen suosio liittyy epäilemättä läheisesti tähän henkiseen kodittomuuteen. Sen leviäminen lännessä kietoutuu myös yhteen modernisaation etenemisen kanssa. Nimensä mukaisesti jooga lupaa yhteyttä; yhteyttä toisaalta omaan itseen, toisaalta johonkin itseä suurempaan.

Vihreämmän ruohon metsästäjät

Viimeisen puolentoista vuosisadan aikana lukemattomat etsijät modernissa lännessä ovat kääntäneet katseensa itään. Käsittelen tämän ”mystisen idän kutsun” kulttuurihistoriaa yksityiskohtaisemmin Erakkomajoista kuntosaleille -kirjani sivuilla. Lyhyesti sanottuna kristillinen kirkko menetti monopoliasemansa, tietämys vieraista kulttuureista kasvoi ja erilaiset kotoperäiset ”pakanallisuuden” muodot painuivat maan alle kaupungistumisen myötä.

Niinpä jo sukupolvien ajan romantikot, okkultistit, beatnikit ja hipit, elämänmuutosta etsivät ja oravanpyörään kyllästyneet ovat nähneet varsinkin Intiassa ikiaikaisen viisauden, filosofisen ymmärryksen, hengellisyyden ja katkeamattomien perinteiden kotimaan. Mutta onko tässä perää? Mitä Intiassa on sellaista, mitä Euroopasta ei löydy?

Intian uskonnollinen, mytologinen ja filosofinen perinne on kiistatta käsittämättömän rikas ja antoisa. En kuitenkaan usko, että syy siihen, miksi ihmiset etsivät merkitystä elämäänsä Intiasta olisi näin suoraviivaisen käytännöllinen. Kyse ei ole siitä, että Intia tarjoaisi enemmän. Löytyyhän Euroopastakin monia uskontoja ja mytologioita, filosofiasta nyt puhumattakaan.

Todennäköisempiä syitä on kaksi:

  • Eksotiikka. Koska länsimaalaiset voivat lähestyä intialaisia perinteitä ”ulkopuolelta”, irrallaan kulttuurin kokonaisuudesta, ne näyttäytyvät kiehtovina, tuoreina ja kutkuttavina. Niistä voi valita mieleisensä palat, koska eurooppalaiset eivät ole osa sitä orgaanista kudosta, joka liittää esimerkiksi joogan perinteiset muodot Intian historiaan, maantieteeseen, kulttuuriin ja kieleen.
  • Holismi. Tämä on itse asiassa edellisen vastakohta. Saattaa olla, että me länsimaalaiset näemme hindulaisuuden kaltaisissa etnisissä traditioissa jotain sellaista, mihin sen enempää moderni individualismi kuin yleismaailmallisuutta korostavat monoteistiset uskonnot eivät voi vastata. Ehkä emme kaipaakaan tiettyjä oppeja, tekniikoita ja uskomuksia, vaan sitä orgaanista kokonaisuuden tunnetta, jota tiettyyn paikkaan ja kansaan sidotut perinteet edustavat.

Molemmissa näissä on nähdäkseni totuuden siemen. Mutta jos Intialla on meille todella jotain annettavaa, se ei ole mikään tietty oppi, filosofia tai menetelmä. Eksotiikannälkään perustuva valikointi voi ehkä väliaikaisesti lievittää tuskaamme, mutta se ei ratkaise perimmäistä kysymystämme. Käsitys pyhästä elämää järjestävänä ja yhteen sitovana todellisuutena sen sijaan voi tarjota meille jotain enemmän, mutta myös vaatii jotain vastineeksi.

Kaksi matkaa Intiaan ja yksi takaisin

Joogan historia tuntee monta hahmoa, jotka ovat lähteneet Intiaan pyhän perässä ja palanneet pettyneinä takaisin. Jotkut kuitenkin ovat löytäneet etsimänsä ja jääneet sille tielleen. Se, mitä he ovat löytäneet, on vaatinut heitä jäämään luokseen. Yksi tällainen hahmo on kaliforniassa syntynyt Baba Rampuri.

Rampuri lähti vuonna 1969 monien hippisukupolven edustajien tavoin etsimään mystistä Intiaa. Kirjassaan Autobiography of a Sadhu (Destiny Books 2010) hän kertoo seikkailuistaan ja ennen kaikkea siitä, miten hän lopulta päätyi ottamaan vastaan vihkimyksen Intian vanhimpana askeetikkosääntökuntana pidettyyn naga babojen veljeskuntaan. Kirja on suositeltavaa luettavaa kaikille, joita kiinnostaa sisäpiirin näkökulma elävään joogaperinteeseen.

Yli kolme vuosikymmentä sen jälkeen kun Rampuri oli löytänyt henkisen kotinsa, lähti myös suomalainen Aki Cederberg samanlaiselle matkalle. Monen mutkan kautta hän päätyi Rampurin oppilaaksi. Cederbergin matkakirja Pyhiinvaellus (Salakirjat 2013) on kuvaus henkisestä etsinnästä ja raottaa ovea hyvin toisenlaisen henkisyyden ja joogan maailmaan, kuin mitä näistä asioista nykyisin länsimaissa ajatellaan.

Toisin kuin opettajansa, Cederberg ei kuitenkaan kokenut voivansa omaksua intialaista perinnettä sellaisenaan. Kaikesta oppimastaan huolimatta hänestä tuntui, että samat asiat olisi ehkä sittenkin mahdollista löytää siitä kulttuurista, johon hän itse oli syntynyt. Ulkopuolelle suuntautuvan etsimisen sijaan hän päätti kääntää katseensa siisäänpäin, kaukaisten horisonttien sijaan etsiä kosketusta siihen maaperään, jolla seisoi.

Yllättäen myös Rampuri korosti oppilaalleen, ettei ihmisen tarvitse mennä Intiaan löytääkseen pyhyyttä. Cederberg siteeraa kirjassaan Rampurin kuvausta Akseli Gallen-Kallelan luonnoksesta Pakanuus ja kristinusko (1899):

”Ajattelin, että maalaus pyrkii palaamaan menneeseen, ei niinkään palaamaan ajassa taaksepäin vaan löytämään sen perusolemuksen ja hengen, joka on piilotettuna kulttuurin pinnan alla ja elää Suomen maaperässä. Jos itse kykenisin tarjoamaan keinoja, jolla ihmiset voisivat jälleen löytää tuon maahengen, tuntisin onnistuneeni jossain hyvin tärkeässä.”

Maanantaina 8.2.2016 haastattelen Aki Cederbergiä Basam Booksin Viisas elämä -klubilla. Puhumme paitsi hänen matkoistaan ja kokemuksistaan intialaisen esoteerisen perinteen parissa, myös siitä, mitä Intialla on annettavaa länsimaiselle ihmiselle, joka etsii elämän syvempää merkitystä. Onko eurooppalaisen ihmisen mahdollista elvyttää orgaanista yhteyttä siihen henkiseen perintöön, jonka moderni maailma on unohtanut?

Tervetuloa kuuntelemaan tätä mielenkiintoista keskustelua Basam Booksin toimistolle klo 18–20. Lisätietoja täältä.

Olen aiemmin kirjoittanut Aki Cederbergin Pyhiinvaelluksesta mittavan esittelyn. Se on luettavissa täältä.

Kuva: Akseli Gallen-Kallela: Pakanuus ja kristinusko, yksityiskohta.

Viisas elämä -klubilla 8.2.2016 Matti haastattelee kirjailija Aki Cederbergiä aiheesta ”Pyhiinvaellus idässä ja lännessä”. Luvassa on jännittävä keskustelu!

17.2.2016 Matti luennoi  Forum Humanumissa joogan historiasta. Tervetuloa kuuntelemaan!

Erakkomajoista kuntosaleille on saatavilla Basam Booksin verkkokaupasta ja kirjakaupoista kautta maan.

Erakkomajoista kuntosaleille facebook-sivulla voit seurata kirjaan liittyviä uutisia ja ajankohtaisia joogakuulumisia maailmalta. Käy tykkäämässä!

Lisätietoja Matin tuotannosta ja tulevista esiintymisistä löytyy osoitteessa www.mattirautaniemi.com.

Kommentoi!

kommenttia