Jooga suurennuslasin alla

Joogatutkimus, kuten useimmat muutkin kulttuurintutkimuksen alat, lienee suurelle yleisölle salamyhkäinen, ellei tyystin tuntematon alue. Krakovassa viime viikolla järjestetty, Jagiellonian Universityn uskonnontutkimuksen instituutin ja Modern Yoga Research Groupin yhteistyössä järjestämä kolmipäiväinen Yoga darśana, yoga sādhana: traditions, transmissions, transformations -konferenssi (tästä eteenpäin YDYS) osoitti, että kyse on moniulotteisesta ja elinvoimaisesta tutkimussuuntauksesta.

Sen jälkeen, kun Erakkomajoista kuntosaleille valmistui, olen työstänyt Suomen joogahistoriaa käsittelevää uskontotieteen väitöskirjaa Åbo Akademissa. Matkustinkin Krakovaan juuri esittelemään tutkimustani, keskittyen neljään teosofiin, jotka ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet joogan historiaan Suomessa.

Konferenssin ohjelma oli rakennettu nokkelasti noudattamaan joogan kronologista kehitystä. Koska ohjelmaa oli paljon, koko ajan oli meneillään kaksi päällekkäistä sessiota. Kaikkea oli siis mahdotonta päästä seuraamaan. Muutenkin konferenssin ohjelma oli niin laaja, ettei sitä kannata käydä läpi seikkaperäisesti. Siksi tyydynkin antamaan karkean yleiskuvan ja nostamaan esiin muutamia mielestäni erityisen kiehtovia seikkoja.

Konferenssin alaotsikko oli ”Traditions, Transmissions, Transformations”. Nämä kolme teemaa määrittelivät konferenssin rakenteen. Käytännössä se tarkoitti, että ensimmäisenä päivänä paneuduttiin joogan perinteisimpiin muotoihin, ennen kaikkea Yogasutraan, joogaan Intian askeettisissa perinteissä, sekä näiden varhaisten joogamuotojen nykyisiin ilmentymiin.

Toinen konferenssipäivä keskittyi traditioiden välittymiseen. Päivän aikana kuultiin kiehtovia esityksiä mm. siitä, mitä muinaisista temppeleistä löytyvät veistokset ja historialliset maalaukset kertovat joogan historiasta, sekä millaista roolia ylösalaiset asennot ovat näytelleet. Päivän anti vahvisti näkemystä, että asanoiden juuret ovat askeetikkojen tuskallisissa asennoissa, joita on harjoitettu toisaalta itsekurin muotona, toisaalta terveyden ylläpitämiseksi.

Koska en ole koulutukseltani sanskritisti enkä indologi, aloin pääsemään omimmalle alueelleni vasta toisen päivän jälkipuoliskolla, jolloin siirryttiin joogan lähihistoriaan. Kävin kuuntelemassa kuulumisia Turkista, jossa joogit sinnittelevät uskonnollisia yhteisöjä ja perinteitä tiukasti syynäävän valtiovallan ja islamin puristuksessa.

Oma esitykseni sijoittui sessioon, jossa kuultiin myös loistava esitys joogan varhaisvaiheista Yhdysvalloissa. Se osoitti, että Vivekanandan ja Yoganandan kaltaiset ”suuret nimet” olivat itse asiassa vain pieni osa laajempaa ilmiötä. Selvitys joogan historiasta Neuvostoliitossa oli niin ikään kiehtovaa kuunneltavaa, sillä maantieteellisestä läheisyydestä huolimatta ainoat joogaa ja kommunismia koskevat tietoni rajoittuivat siihen, että jooga kiellettiin itänaapurissa 1970-luvun alussa ja että Krishnamacharyan ensimmäisellä naisoppilaalla, Indra Devillä, oli tärkeä rooli tilanteen muuttamisessa. Tässäkin tapauksessa tarina on paljon monivivahteisempi.

Näiden puheenvuorojen jälkeen rima oli korkealla, mutta maaperä sopiva Suomen joogahistoriasta puhumiseen. Esitykselläni oli kaksi tavoitetta: ensinnäkin osoittaa, että joogan juuret – myös harjoittamisen osalta – ulottuvat Suomessa 1890-luvulle. Toiseksi halusin esitellä suomalaisten, teosofiasta vaikutteita saaneiden joogien käsityksiä joogan menetelmistä ja päämääristä. Esitys sai varsin myönteisen vastaanoton. Lopuksi kuultiin joogan vastaanotosta 1900-luvun alun länsimaisten okkultistien keskuudessa, mikä on mielestäni turhan usein sivuutettu kehityslinja modernin joogan historiassa.

Kolmantena ja viimeisenä konferenssipäivänä keskusteltiin joogatutkimuksen tilanteesta ja tulevaisuudesta, sekä joogan, ayurvedan, lääketieteen ja estetiikan suhteesta. Päivän pääpuheenvuorona kuultiin eri puolilla maailmaa meneillään olevista akateemisista joogaohjelmista. Yllätyin, miten järjestäytynyttä ja kunnianhimoista joogatutkimus maailmalla tällä hetkellä onkaan.

Mielenkiintoisimmista kehityskuluista tällä hetkellä voisin mainita kaksi EU:n rahoittamaa tutkimusprojektia: Lontoossa sijaitsevan School of Oriental and African Studiesin viisivuotinen Hatha Yoga Project pyrkii filologista ja etnografista lähestymistapaa yhdistelemällä selvittämään hathajoogan historiaa ja tuottamaan kriittiset editiot perinteen tärkeimmistä teksteistä.

Wienin yliopiston viisivuotinen Ayuryog, eli Entangled Histories of Yoga, Ayurveda and Alchemy in South Asia on puolestaan huippumielenkiintoinen yritys kartoittaa perinnelääkinnän ja henkisten tekniikoiden historiallista kehitystä Intiassa.

Konferenssin avaamien mielenkiintoisten ja innostavien näkymien lisäksi horisontissa on myös tummia pilviä. Länsimainen intialaisten perinteiden tutkimus nauttii ristiriitaista mainetta niin hindunationalistien kuin kulttuurisesta haltuunotosta huolestuneiden länsimaalaisten keskuudessa. Nämä tahot ajattelevat, että länsimaalaisilla ei pitäisi olla oikeutta tutkia intialaisia perinteitä ja että tutkijan suhde kohteisiinsa on aina alistava. Näitäkin seikkoja, sekä näiden ideologisilta perusteiltaan varsin erilaisten liikkeiden monia yhtäläisyyksiä konferenssissa sivuttiin.

Kaiken kaikkiaan konferenssin antia voisi luonnehtia hengästyttäväksi. En ehtinyt kuulla tai sisäistää kaikkea, mitä olisin halunnut, eivätkä tässäkään lyhyessä raportissa mainitut aihepiirit kerro kuin murto-osan siitä, mitä maailmalla on meneillään. Ainoa osa-alue, jota konferenssissa ei käsitelty, oli joogan lääketieteellinen tutkimus. Kaiken kaikkiaan joogatutkimuksen tulevaisuus siis näyttää valoisalta ja seuraavan viiden vuoden aikana tullaan näkemään todella paljon mielenkiintoisia julkaisuja, joiden anti varmasti ulottuu myös akateemisten piirien ulkopuolelle.

Konferenssin tarkempi ohjelma löytyy täältä:

Lisätietoa tekstissä mainituista projekteista:

 

Matti Rautaniemi: Erakkomajoista kuntosaleilleErakkomajoista kuntosaleille on saatavilla Basam Booksin verkkokaupasta ja kirjakaupoista kautta maan.

Erakkomajoista kuntosaleille facebook-sivulla voit seurata kirjaan liittyviä uutisia ja ajankohtaisia joogakuulumisia maailmalta. Käy tykkäämässä!

Maailmanpuu – ensimmäinen suomalainen joogapodcast on kuunneltavissa ilmaiseksi netissä!

Lisätietoja Matin tuotannosta ja tulevista esiintymisistä löytyy osoitteessa www.mattirautaniemi.com.

Kommentoi!

kommenttia