Huhtikuun Dharmanharjoitusohjeita

tyyneys

Jaamme kuukausittain Viisas Elämä -blogissa suomalaissyntyisen buddhalaismunkki Taehye sunimin mietiskelyohjeistuksia. 

Sanalla samādhi on useampia merkityksiä.   Se voi tarkoittaa yleisesti meditatiivista harjoitusta, johon kuuluvat Jalon kahdeksanosaisen tien kolme viimeistä osaa: oikea pyrkimys, oikea tietoisenaoleminen ja oikea syvämeditaatio.  Kun näitä kolmea harjoitetaan yhdessä, ilmenee tyyneyteen ja tietoisuuteen perustuva mielen harmonia.  Usein samādhilla ymmärretään kuitenkin erityisesti syvämeditaatiota, jossa harhailevat ajatukset asteittain hiljenevät ja lakkaavat, mutta selkeä tietoisuus säilyy.

Samādhissa ei ole kyse ekstaasista, transsista tai mystisestä hurmiosta.  Samādhi-tilassa mieli on äärimmäisen rauhallinen, joten se on emotionaalisesti kiihottuneen ekstaasin vastakohta. Syvämeditaatiossa on useita asteita, joita sanotaan dhyāna-tiloiksi (paliksi: jhāna).  Dhyāna-tilat voivat ilmentyä spontaanisti meditaation aikana, kun ajatusten virta lakkaa ja mietiskelijä kokee ajattomuuden hetkiä.  Niiden kokemiseen ei voi pakottautua tahdonvoimalla.

Hindulaisuudessa on monta suuntausta, mutta yleensä hindulainen samādhi ei ole samaa kuin buddhalainen.  Hindulaisuudessa se tarkoittaa tavallisesti yhtymistä jumalalliseen, Brahmaniin ja sulkeutumista ulkomaailmalta, yksikohteista keskittymistä, jossa ei ole avaruudenkaltaista tietoisenaolemista.  Buddhalainen meditaatio ei ole mielen kapea-alaistamista eikä mystistä yhtymistä jumaluuteen, vaan mielen tyhjenemistä ajatusrakennelmista, avartumista, todellisuuden eri tasojen suoraa kokemista.

Perinteisissä buddhalainen teksteissä samādhin sanotaan olevan mm. ”henkistä vakautta”, ”järkkymättömyyttä”, ”mielen ykseytymistä”, ”osittumattomuutta”, ”häiriöttömyyttä” ja ”sisäistä rauhaa”.  Buddha sanoi:

Nämä ovat samādhin neljä lajia. Mitkä neljä?  On samādhia, jonka harjoittaminen johtaa mielihyvään elämässä.  On samādhia, jonka harjoittaminen johtaa tietoon ja selkeään näkemiseen (vipassanā). On samādhia, jonka harjoittaminen johtaa tietoisenaolemiseen ja valppauteen On samādhia, jonka harjoittaminen johtaa mielenkuohujen lakkaamiseen.   (Samādhisutta, Aṅguttaranikāya 4:41)

Huhtikuun harjoitusta varten suosittelen:

Tyyneystietoisuuden harjoittamista joka päivä, kysymällä itseltään: vallitseeko tyyneys, sisäinen rauha, meditoidessani sekä eri elämäntilanteissa, esim. työelämässä, perheen parissa, ostoksia tehdessä, vaikeiden ihmisten seurassa, hammaslääkärillä, ajaessani autoa jne?   Kun mieli on levoton, sitä voi rauhoittaa mm. keskittymällä jonkin aikaa, vaikkapa minuutinkin verran, rauhalliseen hengitykseen.

———————————————

 

 

Saccavibhanga-suttassa (Majjhima-nikāya 141) Sāriputta opetti:

Ystävät, mitä tarkoittaa oikea syvämeditaatio (samādhi)?

Ystävät, aistillisuudesta ja taitamattomista mielentiloista vapaana oppilas saavuttaa ensimmäisen meditaatiotilan (jhāna) ja oleilee siinä. Siinä on irrottautumisesta (viveka) johtuvaa iloa ja onnea, joihin liittyy suuntaamista (vitakka) ja tarkkailua (vicāra).

Suuntaamisen ja tarkkailun hälvetessä oppilas saavuttaa suuntaamisesta ja tarkkailusta vapaan toisen meditaatiotilan ja oleilee siinä. Se on keskittyneisyyden aikaansaama, ilon ja onnen täyttämä;  mielenykseys, sisäinen valo ja rauha vallitsevat.

Ilon hälvetessä, tyynenä, valppaana ja tietoisena oppilas saavuttaa kolmannen meditaatiotilan ja oleilee siinä.  Hän tuntee olemuksessaan sen tunteen, josta Jalot sanovat: tyyni ja valpas elää onnellisena.

Onnellisuuden ja tuskan sekä mielihyvän ja murheen hälvetessä oppilas saavuttaa onnen ja tuskan tuolla puolen olevan neljännen meditaatiotilan, jossa vallitsee tasapuolisen tyyneyden ja tietoisenaolemisen puhtaus.

Ystävät, juuri tätä tarkoittaa oikea syvämeditaatio.

 

Taehye sunim on suomalaissyntyinen buddhalaismunkki,  joka on opiskellut buddhalaisuutta mm. Thaimaassa, Koreassa, Japanissa, Taiwanissa ja Burmassa.  Hän on nykyisin Musang Am nimisen pienluostarin apotti Italiassa ja myös Suomen Bodhidharma-yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on kirjoittanut ja suomentanut buddhaisuutta käsitteleviä kirjoja, mm. ”Kiinalaisten zenmestareiden runoja” ja ”Suomalainen zen-opas” Basam Booksin kustantamina. 

Kommentoi!

kommenttia