Diwali: valon (ja ilotulitusten) juhla

Intian syksyn tärkein juhla on juuri alkava Diwali, valon juhla. Diwali on monessakin mielessä kuin Intian joulu.

Kuva: Dinesh Korgaokar (Wikimedia Commons)
Kuva: Dinesh Korgaokar (Wikimedia Commons)

Diwalin aikaan sytytetään pieniä lyhtyjä ja kynttilöitä pihoille ja kadunvarteen; kotipihoille ja porteille piirretään maahan rangoli-kuvioita jotka koristellaan kukin ja kynttilöin, ja sekä kodit että julkiset rakennukset valaistaan mahtavilla jouluvaloviritelmillä. Valmistetaan kotitekoisia makeisia ja viedään niitä naapureille ja sukulaisille, kyläillään ja vaihdetaan lahjoja. Festivaalin ensimmäisenä päivänä ostetaan uusia vaatteita, astioita ja koruja. Diwali aloittaa myös yrityksissä uuden verovuoden ja yritykset jakavat juhlan kunniaksi työntekijöilleen lahjoja ja bonuksia.
Viisipäiväiseen Diwaliin eli Deepavaliin liittyy kertomus hindujen Ramayana-eepoksen sankarin, Raman paluusta kotiin Lankan saarelta yhdessä vaimonsa Sitan kanssa. Demonikuningas Ravana oli siepannut Sitan ja vienyt tämän Lankaan, ja Rama pelasti vaimonsa apunaan apinanhamoinen Hanuman ja tämän apina-armeija. Raman ja Sitan palatessa kotikaupunkiinsa Ayodhyaan kaupungin asukkaat sytyttivät pieniä kynttilöitä osoittamaan palaajille tietä kotiin. Juhlan aikana muistetaan myös Lakshmia, kaunista varallisuuden jumalatarta. Kodit siivotaan Lakshmin vierailun varalle, ja ikkuna jätetään auki jotta jumalatar voi tulla sisään ja tuoda tullessaan menestystä tulevalle vuodelle.

Kuva: Ramesh NG (flickr.com)
Kuva: Ramesh NG (flickr.com)

Diwali on paitsi valon, myös ilotulitusten juhlaa. Paukkupommien pamauttelu alkaa hyvissä ajoin ja ilotulitukset huipentuvat varsinaisen Diwalin päivänä, joka osuu uuden kuun aikaan eli tänä vuonna 30:nteen lokakuuta. Diwalin aikaan entisen kotikaupunkini Mysoren yllä leijui aina vahva ruudinkäry, kaikki kärsivät hengitysvaikeuksista, silmät vuotivat savusta ja kukaan ei nukkunut muutamaa tuntia enempää jatkuvan paukkupommien ja rakettien paukuttelun takia. Joka vuosi ihmisiä myös sokeutuu tai vammautuu ilotulitteisiin liiittyvissä onnettomuuksissa.

Kirjoitin eteläintialaisesta kulttuurista kirjoissa Kahvia ja guruja eli kolme vuotta Intiassa (2009) ja Monsuunimantroja: kirjoituksia joogasta ja Intiasta (2014).

Kuvat: 1) Dinesh Korgaokar2) Ramesh NG

Kommentoi!

kommenttia