Erillisyyden ja hallinnan illuusio

Elätkö vielä ajatellen, että elämä tapahtumineen on sinun hallittavissa ja kontrollissa?
Ajatteletko, että olet vaihtoehtojen valitsija ja päätöksentekijä?
Uskotko, että käsissäsi on mahdollisuus kehittää itsestäsi parempi versio?
Uskotko olevasi erillinen ja erityinen itsehallinnoiva persoona (minä/itse)?
Oletko missään vaiheessa elämääsi tullut tarkistaneeksi edellä mainittuja asioita?

Otsakekuvassa on teksti: I believe in me. Ensimmäistä ja viimeistä ei ole olemassa. Believe sanassa on I (minä) keskellä ja I on sanan lie (valhe) keskellä. Yhteensattumaako? ken tietää.

Olin tarponut niin kutsuttua henkistä polkua jo useamman vuoden. Olin oppinut niin paljon ja
oivaltanut aikaisemmalle ymmärrykselleni täysin käsittämättömiä asioita. Moni asia tuntui toimivan myös käytännössä, kuten olin oppinut ja se sai minut tutkimaan yhä intensiivisemmin.
Ajauduin henkiseen kouluun hurjan viisaan opettajan oppiin ja käsitysmaailmani aukeni aivan uudenlaiseksi. Vähitellen uskoni vahvistui opettajaa ja oppeja kohtaan niin vahvaksi, etten edes enää epäillyt niiden paikkansapitävyyttä. Henkisyys oli vienyt mukanaan ja tuntui antavan pitkään kaipaamani sisällön elämälle. Samalla syvä selittämätön tuska kuitenkin lisääntyi. Eikö tämän pitänyt olla vapauttavaa ja elämää helpottavaa, ihmettelin usein. Silti jatkoin, sillä koin sen olevan oikein.

….kunnes koitti herätyksen hetki. Ei niin, etteikö opeissa olisi ollut perää, mutta samalla elämäämme ryhdyttiin hallitsemaan pelkojemme ja uskomme kautta. Ihminen, joka tietää kuinka ihmismieli toimii ja kuinka energioita ohjataan, voi saada kenet tahansa asiasta tietämättömän omaan ohjaukseensa. Mieli on helposti manipuloitavissa ja sitä tekee myös tietämättään suurin osa ihmisistä.
Paljastui asioita, jotka saivat astumaan ulos. Pang, 24 tunnissa raukesi tuo ”joukkohypnoosi”, mihin tilaan kaikki oli huomaamattamme ajettu. Vasta silloin huomasin selkeästi sen parin vuoden valtavan stressitilan ja ylianalysoinnin, mikä oli vienyt kaikki voimat ja uuvuttanut toimintakyvyttömäksi. Tätä ei tehty minulle, enkä koe olevani uhri, vaan ymmärtämättömyyttäni sallin sen tapahtua antamalla uskoni ”viisaammalle”.
Se oli todellisuuden tarkistuksen suhteen vuoden ensimmäinen herätys.

Kului reilu pari kuukautta tilanteiden uudelleenkartoittamiseen ja ajauduin sivustolle, jonka seurauksena seurasi seuraava herätys, haastaen alussa esittämieni kysymysten sisältöä koskevan uskomusmaailmani.
Se ei ollut enää vaikeaa sillä pahin oli jo käyty läpi. Parin vuoden takainen kirjani `Kohti minätöntä menoa´ osoittautui nimeltään osuvammaksi, kuin olisin silloisella ymmärrykselläni voinut edes kuvitella.
Löytämälläni foorumilla alkoi keskusteluketju, jossa vapaaehtoinen ”opas” esitti kysymyksiä joihin minun tuli löytää vastaus suorasta havainnoinnistani. Jo opitusta ajattelusta ei vastauksia hyväksytty vaan asia oli todellakin tarkistettava aivan konkreettisesti vallitsevassa nyt-hetkessä.

Keskustelusta ei muodostunut pitkää, sillä valmius oli jo niin herkkänä ja opas taitavan osuva kysymyksissään. Hän näki heti missä koitin selvittää asiaa järkeilemällä ja milloin todella katsoin ja koin asian. Kun minän olemattomuus paljastui kristallin kirkkaana koin helpotusta, uskomatonta vapautta ja virtaavaa elämäniloa. Minun ei tarvitsekaan ajatella aivan kaikkea ja kantaa koko maailmaa harteillani. Mitään erillistä yksikköä, joka voisi hallita jotain ei ollut lainkaan olemassa. Se oli huikea kokemus, totuuden oivallus vihdoin. Toinen järeä herätys saman vuoden sisällä, uskomatonta.

Etsiminen lakkasi, kaikki avautui selkeänä ja kirkkaana. Kokemusta seurasi ymmärrys, joka laajeni kattamaan tämän fyysisen elämän luonteen. Se oli todellinen ensimmäinen askel.
Mieleeni nousi kuitenkin, että miten ihmeessä en ollut törmännyt asiaan aikaisemmin. Olin lukenut satoja kirjoja eikä yhdessäkään osoitettu asiaa niin suorasti ja selkeästi, mitä tämä vuoropuhelu osoitti.
Oli täysin käsittämätöntä ajatella niitä kaikkia viisaita henkisiä oppeja, kirjoituksia ja koulutuksia, joita maailma on tulvillaan ja huomata, ettei yhdessäkään todella laiteta ihmistä selkosanaisesti katsomaan suoraan itse.

Olemme keskittyneet sanoihin, nimilappuihin ja niiden muodostamiin tarinoihin ja selityksiin, emmekä huomaa, että sanat ovat vain sormi, joka osoittaa kohdetta, mitä pitäisi tutkia. Olemme alkaneet pitämään ajatusvirtaa totuutena.

Keskustelun saavutettua loppupisteensä, se kaikki mitä olin taistellut itseni kanssa vuosikausia, alkoi nousemaan pintaan ja purkautumaan kuin itsekseen. Kun egouskomustemme vahvin tukipilari eli `minä-käsitys` havaitaan tyhjäksi sanaksi ilman mitään todellista sisältöä, alkaa myös sitä ylläpitävä ja sisällöksi haalittu muu rakennelma hajoamaan.
Sen minkä on kerran havainnut olevan pelkkää mielikuvituksen tuotetta, ei voi enää koskaan palata uskottavaksi totuudeksi. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki muuttuisi kuin ihmeen kaupalla hetkessä helpoksi.
Olemme koko elämämme rakentaneet erillistä persoonaamme, jota kutsutaan minäksi, keräten sille koko kokemusmaailmamme ajatukset ja tapahtumat sisällöksi ja arvon ylläpitämiseksi. Olemme niin täynnä itseämme, että sen purkaminen vie aikaa. Koko tietoinen ajattelumme pohjautuu pelkkiin kuvitteellisiin uskomuksiin ja niiden kaikkien tarkistaminen ja katsominen ottaa oman aikansa. Koko tunneskaala nousee vähitellen pintaan uudelleen kohdattavaksi ja sitä kautta vapautettavaksi, mutta kuorma vähenee jatkuvasti ja vihdoin on havaittavissa myös se, ettei osa niistä enää palaa. Tunteita toki tuntuu, mutta niiden kokeminen on saanut aivan toisenlaisen aspektin.

Viime aikoina huomiota saaneet Jim Carreyn haastattelut, joissa hän sanoo, ettei häntä ole, käsittelee juuri tätä asiaa. Se on yksinkertaisin ja suurin oivallus, mitä ihminen voi elämässään kokea. Sen jälkeen myös kaikki oikeasti heränneiden ihmisten viisaudet aukeavat muullakin, kuin pintaymmärryksemme tasolla. Ne muuttuvat ymmärryskäsitteistä tietämiseksi.
Se näkökulmamutka, minkä väärin tulkittu ajattelumme on saanut aikaan, on lopulta hyvin pieni, mutta aivan liian yksinkertainen, jotta tulisimme asiaa katsoneeksi.

Jos nyt saisin valita yhden asian, minkä haluaisin antaa kaikille ihmisille, niin tämä prosessi olisi se.
Mahdollisuuden tarkistaa oma todellisuuskäsityksensä ja havaita mitä ykseys todella tarkoittaa ja miten juoksemme täysin turhaan keräämässä sisältöä jollekin sellaiselle ajatukselle, mitä ei ole edes olemassa.

`Minä´ on yhtä merkittävä ja todellinen sana kuin vaikkapa instituutti. Se koostuu erilaisista käsitteistä ja kuvaa jonkinlaista eri osasista muodostunutta kokonaisuutta. Ei sitä ole havaittavissa siten, että voisit millään aistilla sitä todeksi todistaa. Sana, joka on aikanaan opittu ja johon on kiinnitetty koko elämäksi kokemamme sisältö. Siihen on arvomme kiinnittyneitä sekä koko henkilökohtainen merkityksemme. Se ottaa aina itseensä ja kokee kaiken, mistä ei pidä uhkana omalle arvolleen. Eikä ihme, harhalla on syytäkin olla huolissaan olomuotonsa paljastumisesta.
Kuinka jokin sana voisi omistaa, hallita tai saavuttaa yhtään mitään? Onko millään sanalla minkäänlaista vaikutusvaltaa tässä elämänkokemuksessa?
Onko kukaan huomannut, että se on vain yksi sana muiden joukossa? Se on kommunikoinnin välineeksi tarkoitettu nimilappu, mutta muuta virkaa tai merkitystä sillä ei ole, puhumattakaan arvosta.

Ajattele lapsen syntymää ja aikaa ennen kuin hän oppii kielen sanoineen sekä merkityksiä havainnoilleen.
Onko hän silloin olemassa vaikka hänellä ei ole minää? Eikö havainnointi kaikkien aistien kautta tapahdu vaikka kukaan ei ole vielä opettanut minkäänlaista merkitystä yhdellekään havainnolle?


Värejä näkyy

Olemme unohtaneet mitkä ovat suoria aistihavaintoja ja varmoja seikkoja, jotka voimme todellisen kokemisen kautta suoraan sanoa ilmenevän.

Näköaisti havaitsee värejä ja kaikki sen päälle on meidän kehittämiä tulkintoja ja kokonaisuudesta erotettuja yksityiskohtia kuvaamaan muotoja ja niiden merkityksiä. Ne on kaikki opittuja.
Kuuloaistilla kuulemme ääniä. Kaikki tämän päälle on jälleen pelkästään opittuja määritteitä.
Hajuaistimme haistaa tuoksuja. Millaisia ne ovat tai miksi niitä kutsutaan, on jälleen pelkästään opittuja määritteitä.
Makuaistin avulla maut voidaan kokea. Mitä ja millaisia maut ovat, on jälleen opittua kuvailua.
Tuntoaistimme tuntee erilaisia tuntemuksia kehollisesti joten tuntemuksia tuntuu.
Lisäksi meillä on emootiotunteita, mutta niidenkin nimilaput on jälkikäteen erottelukyvyn vuoksi päälle lyötyjä ja niille on annettu erilaisia kuvaavia merkityksiä.
Kaikille aistitun päälle rakennetuille nimilapuille ja merkityksille on vielä kakun koristeeksi määritetty arvo. Hyväksyttävä ja kielletty. Riippuen siitä mitä olemme oppineet tunteidemme suhteen.
Ajattelua voidaan havaita tapahtuvan, mutta jälleen kerran ajattelukin on opittua. Jos et osaisi ensimmäistäkään kieltä ja sanaa, miten silloin ajattelisit?

Kun puramme näin pois kaikki itse keksimämme tarinat ja nimilaput aistihavaintojen päältä niin mistä silloin löytyy minä? Millä aistilla tuo henkilökohtaisuutta ylläpitävä on havaittavissa?

Miltä sinusta tuntuu ja millaisia ajatuksia herää, kun ajattelet, ettei mitään erillistä minää ole olemassakaan eikä havaittavissa missään todellisessa muodossa, sitä ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan?

Mihin minää tarvitaan lukuun ottamatta kommunikoinnin välineenä käytettävää sanaa?
Voivatko eläimet elää elämänsä ja kokea olemassaoloa, vaikka niillä ei ole aavistustakaan mistään erillisestä minästä? Oletko koskaan pysähtynyt kysymään ja katsomaan näitä asioita? Kykenetkö erottamaan havainnon ajatuksesta, joka siihen on liimautunut kuvaavine ja arvottavine tarinoineen?

Niin uskomattomalta kuin tämä saattaakin kuulostaa, niin tässä piilee ihmisyyden harhaan ajautumisen ydin. Tässä piilee avaimet itse luomamme kärsimysmaailmamme vapauttamiseen kahleista.
Kun olet etsinyt muualta riittävän kauan ja kokeillut kaikki kiehtovat ja hetken helpotusta tuovat muut metodit ja opit niin on ehkä suoran katsomisen vuoro. Tässä et opi jälleen jotain uutta, vaan tarkistat tilanteen itse ilman, että kukaan kertoo sinulle vastausta. Löydät, havaitset ja huomaat itse. Toinen pelkästään osoittaa minne katsoa ja sinä teet omat havaintosi ja löydät omat todistusaineistosi. Siitä eteenpäin alat oppimaan ulos siitä, mitä olet virheellisesti oppinut. Jäljelle jää se todellisuus, mitä olet tullut tänne kokemaankin.

Tässä totuuden oivalluksessa piilee se ikuisesti puhuttu graalin malja, tietoisuuden avain, ykseys ja kaikki se mitä henkisyys nimikkeen alla puhutaan. Sanasta henkisyys sekä uskomuksesta, että se on vain suurta rakkautta, iloa ja onnea on jo kuluttanut kaikki sanat loppuun merkityksettömyydellään.
Henkisyys siten kuin se nyt voidaan ymmärtää, on jo kaikissa ja kaikessa. Samoin on rakkauden ja muun positiivisen laita. Ei niitä tarvitse korostaa ja palvoa, ne ovat luonnollinen osamme, kun raapaisemme harhakerrokset pois tieltä ohjaamasta meitä väärään suuntaan. Henkisyys ei ole pyrkimistä paremmaksi, onnellisemmaksi, positiivisemmaksi, iloisemmaksi. Se on todellisuuden luonteen oivaltamista, jonka seurauksena kaikki se mikä on jo aina ollutkin valmiina, pääsee esiin.

Jokainen voi havahtua tavallaan, mutta ilman, että tätä asiaa ei käy läpi, matka pitkittyy ja henkisyys ruokkii vain erityisyyttä ja luo lisää uskomuksia ja asioita, joita tavoitella. Henkisyydestä tulee helposti uusi minän upea sisältö, joka saa tuntemaan lisää erityisyyttä ja täten vain vahvistaa egoa.

Suurin toiveeni on nähdä vapaita, luonnollisia, teeskentelemättömiä, kaiken kirjavia ihmishahmoja ilman pelkoja ja piilotettavia ominaisuuksia ympärilläni ja kaikkialla. Vapaa ihminen on vahva ja kaunis. Hän heijastaa koko olemassaoloa sen kaikessa moninaisuudessaan. Rehellinen itselle ja muille uskaltaen tuntea kaiken sen, mitä täällä on tunnettavaksi tarjolla.

Olen liittänyt MindMaster – tunnista itsesi facebook sivuille myös ryhmän nimeltä `Uskalla tuntea´.
Siellä on mahdollista keskustella heidän kanssaan, joilla on valmius oivaltaa totuus ja halu katsoa.
Siellä osoitetaan sitä, mitä milloinkin tarvitsee osoittaa ja `minä´ sekä egorakenteet joutuvat koetukselle.
Siellä voi myös vapaasti ilmaista niitä tunteita, mitä ei yleensä uskalleta tai haluta yleisesti ilmaista.
100% rehellisyys itselle ja muille. Kuoritaan epätosi pois pelkoineen totuuden tieltä.

Tervetuloa rohkeiden ihmisten matkalle tunteisiin, syvälle olemassaolon ytimeen.

Linkit sivuille löytyy tästä:

MindMaster facebook sivu: https://www.facebook.com/MindMasterFin/

Uskalla tuntea ryhmä: https://www.facebook.com/groups/1488612511397476/?fref=ts

~Mila Boström~

Kommentoi!

kommenttia