Miksi joogafilosofia on tärkeää

Joogapiireissä vallitsee nähdäkseni tarpeeton vastakkainasettelu teorian ja käytännön välillä. Monet satunnaisjoogit ja jotkut omistautuneemmatkin harjoittajat suhtautuvat joogafilosofiaan kuin koulutehtävään: johonkin vakavaan ja arvokkaaseen, mihin keskittyminen on kaikkea muuta kuin hauskaa. Joogafilosofian ajatellaan kuuluvan vain ”edistyneille” harjoittajille ja sitä opetetaan lähinnä joogaopettajakoulutuksissa.

Tätä valitettavaa asiaintilaa tukee kaksi asiaa. Toinen on se, että tietyissä joogasuuntauksissa filosofian arvoa vähätellään, toinen taas se, että joogafilosofiaan viittaillaan epämääräisesti ja epäjohdonmukaisesti, mikä luo sen ympärille outoa ja mystistä auraa.

Toki on myönnettävä, ettei esimerkiksi Patanjalin Yogasutra ole mikään helppotajuinen kirja. Se on kuitenkin käytännöllisempi kuin äkkiseltään uskoisi. Esimerkiksi Måns Broon Yogasutra-suomennos ja -kommentaari Joogan filosofia (Gaudeamus 2010) tuo erinomaisella tavalla esiin, mitä annettavaa teoksella on nykyjoogille – tehden samalla oikeutta perinteisille tulkinnoille.

Perinteisesti joogafilosofia on erottamaton osa joogan harjoittamista. Patanjalin joogille antamiin määräyksiin kuuluu svadhyaya, pyhä lukeminen, millä on perinteisesti tarkoitettu vedojen, mantrojen ja vapautumista käsittelevien tekstien lukemista ja ääneen lausumista. Joogafilosofia kuuluu näistä viimeksi mainittuun.

Joogafilosofia on kuitenkin läsnä myös joka kerta, kun astumme matolle tekemään asanoita, asetumme tyynylle säätelemään hengitystämme tai syvennymme meditaatioon. Joogafilosofia antaa ohjeet harjoitukseemme, sanat kokemuksiemme kuvaamiseen ja asettaa ne laajempaan käsitekarttaan. Se mahdollistaa harjoittelun, syventää kokemustamme ja tekee siitä ymmärrettävämpää.

Sosiologi Anthony Giddensin mukaan yksi modernia kulttuuria määrittelevä piirre on, että olemme yhä enemmän asiantuntijoiden hallitsemien systeemien armoilla. Entistä harvempi meistä esimerkiksi tietää, miten auton moottori, tietokone tai sähkövalo toimii. Silti käytämme näitä välineitä päivittäin ja luotamme niiden toimintaan. Kaikki on hyvin niin kauan, kuin kaikki toimii. Jos jokin menee vikaan, olemme avuttomia.

Joogan suhteen asia on samoin. Joogan harjoitukset toimivat ja niitä on mahdollista käyttää ilman minkäänlaista ymmärrystä niiden periaatteista. Mutta jokainen asiaa vähänkään miettivä tajuaa, että jos luotamme pelkkään kokemukseen, olemme täysin avuttomia, jos kaikki ei menekään toivotulla tavalla. Joudumme luottamaan sokeasti opettajaamme, emmekä voi arvioida hänen pätevyyttään tai mitään muutakaan, ellemme hanki välineitä siihen.

Joogafilosofia siis kertoo meille, miten jooga toimii ja mitä sen harjoittamisella on mahdollista saavuttaa. Sitä ei pitäisi ajatella harjoituksen päälle liimattuna koristeena tai jonakin niin suurena ja vakavana asiana, ettei tavallisella ihmisellä voi olla aikaa sille. Joogafilosofia ei kuulu vain edistyneille harjoittajille, vaan kaikille joogasta kiinnostuneille. Mitä varhemmin tutustumme siihen, sitä paremmin se voi toimia innoittajana harjoituksellemme ja kasvaa vähitellen sen erottamattomaksi osaksi.

Erakkomajoista kuntosaleille on ilmestynyt! Saatavilla nyt Basam Booksin verkkokaupasta ja pian kirjakaupoista kautta maan!

Erakkomajoista kuntosaleille facebook-sivulla voit seurata kirjaan liittyviä uutisia ja ajankohtaisia joogakuulumisia maailmalta. Käy tykkäämässä!

Tule kuuntelemaan Matin luentoa joogan matkasta erakkomajoista kuntosaleille Viisas elämä -messuille syyskuussa: www.viisaselamamessut.fi

Matti Rautaniemen muuhun tuotantoon voit tutustua osoitteessa www.mattirautaniemi.com.

Kommentoi!

kommenttia