Nauru on sydämen laulua ja sielun tanssia

Muistatko, milloin viimeksi nauroit niin, että nauru tuntui vatsan pohjassa asti ja nosti ihanan punan poskillesi? Muistatko sitä olotilaa, mikä seurasi saatuasi nauraa sydämesi kyllyydestä vilpitöntä, vapautunutta naurua yhdessä toisten kanssa? Jos saat kiinni tällaisesta hetkestä, muistat varmaan naurun aikaansaaman ihanan rentouden tunteen kehossasi ja mielessäsi. Kenties tuohon naurun täyteiseen hetkeen palaaminen mielikuvissasi nostattaa yhä lämpimän hymyn huulillesi ja rauhoittaa mielesi.

Tutkimusten mukaan ihminen nauraa eniten alle kouluikäisenä. On sanottu, että lapsi voi nauraa jopa 150 kertaa päivässä, kun meidän aikuisten nauru kumpuaa ilmoille keskimäärin kuutisen kertaa päivän aikana. Mitä vanhemmiksi me tulemme, sitä todennäköisemmin meidän hymymme näyttäisi siis hyytyvän. Jo lapsiani seuraamalla voin hyvin todeta tämän pitävän paikkaansa. Siinä, missä 3-vuotias nauraa kihertää hyväntahtoisesti ja vallattomasti syyttä suotta, viisivuotias tunnistaa myös jo naurun nurjat puolet ja murrosikäinen tuntuu puntaroivan tarkkaan, milloin naurulla on lupa tulla ulos.

Onneksi samoin kuin mitä tahansa muutakin taitoa, myös omaa naurun taitoaan voi harjoituttaa. Mitä enemmän me itseämme altistamme naurulle ja luomme sille tietoisesti tilaa arjessamme, sitä helpommin nauru usein alkaa irrota. Jo hymy on kehollemme ja mielellemme rauhaa ja kiitollisuutta huokuva viesti, joka avaa tien myös naurulle.

Nauru on mielen vapautta

Me opimme nauramaan jo paljon ennen kuin opimme muodostamaan puhetta. Tämä nauramisen taito säilyy meillä läpi elämän. Jokaisessa päivässä elää mahdollisuus nauruun ja iloon. Usein me aikuiset saatamme kadottaa yhteyden nauruumme alkaessamme ottaa itsemme ja elämämme liian vakavasti. Nauru vaatiikin syntyäkseen tietynlaista rohkeutta ja hyväksyntää – elämä tuo eteensä kaikenlaista, mutta vastoinkäymisten keskeltäkin voi löytää oman naurunsa ja elämänilonsa lähteille. Kun opimme tiedostamaan ja tunnistamaan mielemme luomat rajoitteet ja toisaalta myös mahdollisuudet vahvistaa meissä jokaisessa olevaa sisäistä valoa ja iloa, voimme löytää myös oman naurumme uudella tavalla. Minulle nauru onkin eräänlaista mielen vapautta. Se on vapautta olla sitä, mitä me todella olemme, syvällä sisimmässämme ilman egomme luomia rajoja. Aivan kuin pieni lapsi, joka elää sisäisestä vapaudesta eikä vielä ole kadottanut itseään mielen maailmaan – kielteisten uskomusten, rajoitteiden ja vaatimusten verkkoon – myös me aikuisetkin voimme oppia nauttimaan omasta ainutlaatuisuudestamme ja elää ilosta käsin.

Kun annamme kehollemme luvan nauraa, nauru puhdistaa ja vapauttaa meissä
myös muiden tunteiden ilmaisun

Usein me aikuiset liitämme naurun huumoriin ja ajattelemme, että naurulle tulee olla jokin erityinen syy. Toisaalta harvoin edes mietimme sitä, milloin, miksi tai miten usein nauramme. Uskomme naurun syntyvän luonnostaan – ja näin parhaimmillaan asia onkin. Toisinaan naurumme voi kuitenkin hiipua huomaamattamme haastavien elämäntilanteiden, kiireen ja stressin alla. Tällöin meidän voi olla tarpeen tietoisesti herätellä positiivisia tunteita ja avata kehoamme ja mieltämme niin ilolle ja naurulle kuin muille tunteille.  Usein tarkasteltaessa hyvinvointia huomio suunnataan ajatuksiin ja niiden tietoiseen valjastamiseen positiivisemmiksi. Mielen voimaa ei voi ohittaa myöskään puhuttaessa naurusta. Toisinaan keho voi kuitenkin kantaa enemmän kuin mieli ymmärtää. Tällöin voi olla tarpeen antaa kehomme puhua ja päästää ulos vuosien saatossa kehoomme varastoituneita tunteita. Jos olemme syyllistäneet itseämme tunteistamme ja kieltäneet tunteiden ilmaisemisen tai pelänneet haavoittuneisuuttamme, voi meidän olla myös vaikea nauraa. Kun annamme kehollemme lempeää huomiota ja tarjoamme sille pieniä mahdollisuuksia naurulle ja ilolle, voimme oppia vapauttamaan myös kehoomme kertyneitä muita tunteita. Tunteet kuuluvat elämään ja ihmisyyteen eikä itkun tarvitse syyllistää naurua tai naurun pilkata itkua. Kun uskallamme kohdata ja elää läpi alas painetut tunteemme, voimme huomata, että syvällä sisimmässämme mielemme ja tunteidemme takana vallitsee syvä rauha – ja tästä rauhasta kumpuaa elämänilo ja sydämellinen nauru.

Nauraminen lisää nauruherkkyyttämme

Maailmalla naurujoogaharjoittelu on tunnettu tapa edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Naurujooga perustuu siihen, että kehomme ei erota sitä naurammeko aitoa, spontaania naurua vai päästämmekö naurua muistuttavaa ääntä ulos tietoisesti – molemmat saavat aikaan positiivisia fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia. Nauraessamme mielihyvähormonien, kuten endorfiinien, tuotanto käynnistyy ja stressihormonitasomme puolestaan laskee. Kun naurumme kumpuaa vatsanpohjasta, käytämme myös keuhkojemme kapasiteettia tehokkaasti ja elimistömme saa puhdasta ja hyvää tekevää happea. Nauru onkin niin tehokasta treeniä sisäelimillemme kuin mielellemme. Toki aito nauru voittaa tekemällä tehdyn, mutta usein tietoisestikin tuotettu nauru muuttuu hyvin pian aidoksi. Tähän vuonna 1995 intialaisen lääkärin Madan Katarian kehittämä naurujoogaharjoittelu perustuukin. Kun annamme kehollemme luvan nauraa, myös mieli seuraa nopeasti perässä. Naurujooga on levinnyt nopeasti maailmalla ja saanut ihmiset nauramaan yhdessä täysin ilman syytä. Tänä päivänä naurujoogaa harjoitetaankin jo yli 70 maassa, mitä erilaisimmissa ympäristöissä – kuten puistoissa, kouluissa, työpaikoilla ja sairaaloissa. Myös Suomessa naurujoogaharjoittelu on kasvattanut suosiotaan. Se on oivallinen keino tukea hyvinvointia ja vahvistaa positiivista elämänasennetta.

Nauru on luontaista olemassaolon iloa

Jos ajatus naurun tuottamisesta tietoisesti saa kulmasi kurtistumaan entisestään, voit toki vahvistaa kykyäsi nauraa arjessasi myös ihan luontaisesti. Tarvitset vain aavistuksen rohkeutta, lempeyttä, leikkimieltä ja hyväksyvää asennetta niin itseäsi kuin toisia kohtaan. Kun tarkastelee asioita uudesta näkökulmasta, lapsenlailla uteliaana ja avoimin mielin, nauru voi kummuta arjessa vaivatta. Jokaisesta päivästä löytyy lukemattomia asioita, jotka mahdollistavat kiitollisuuden ja ilon kokemisen. Kiitollisuus on vastalääkettä kielteisiin tunteisiin ja nostattaa hymyn usein automaattisesti kasvoillemme. Havainnoi siis ympäristöä lapsen tavoin, ihmettele, ihastele ja innostu pienistä arkisista asioista. Anna hymyn loistaa kasvoiltasi ja naurun värittää havaintojasi. Jo hymy on positiivinen viesti aivoillemme ja se rauhoittaa ja rentouttaa niin mieltä kuin kehoa. Lämmin, hyväksyvä hymy on lahja ympäristölle, mutta myös meille itsellemme. Nauru on luontaista olemassaolon iloa, joka ei tarvitse suuria puitteita syttyäkseen – pikemminkin vain aitoa herkkyyttä ja läsnäoloa.

Minulle nauru on mielen vapautta. Se on sydämen laulua ja sielun tanssia tässä ainutlaatuisessa kehossamme.

Mitä nauru on sinulle?

Annettaisiinko sydämellemme lupa laulaa ja sielullemme mahdollisuus tanssia – tässä ja nyt!

Mari Lämsä

Ohjaan Viisas Elämä -messuilla Tampereella lauantaina 10.9.2016 Vapauta sisäinen nauruvoimasi -workshopin klo 11. Pidän myös luennon klo 16 lokakuussa ilmestyvän Naurun hyvää tekevä voima -kirjani teemoista. Kirjani vie lukijan matkalle oman naurunsa lähteille ja avaa uutta ymmärrystä mielen ja kehon yhteydestä sekä siitä, miten voimme vapauttaa oman naurumme ja oppia elämään autenttisena tässä ja nyt.

Lisätietoja muista yksityisille ja työyhteisöille järjestämistäni kursseista ja valmennuksista voit lukea sivuilta www.intovaattori.fi.

Kommentoi!

kommenttia