Onko jooga uskontoa?

Joogan ja uskonnon suhde on monille nykyjoogeille arka aihe. Tunnen monia ihmisiä, joille näiden kahden asian mainitseminen samassa lauseessa on suoranainen tabu. Myös joogakirjoissa törmää kaikenlaiseen mentaaliakrobatiaan, jolla pyritään osoittamaan, että jooga jotenkin ”edeltää” uskontoja tai ”ylittää” uskonnolliset rajat.

Toki voidaan myöntää, että joogan varsinainen alkuperä on tuntematon, eikä ennen ajanlaskun alkua ollut olemassa ”hindulaisuudeksi” kutsuttua maailmanuskontoa. Tutkimustiedon valossa näyttää myös siltä, että joogaa on iät ja ajat harjoitettu yli uskonnollisten rajojen, eikä se siis historiallisesti ole minkään yhden uskonnon yksityisomaisuutta.

Näiden tosiasioiden ei kuitenkaan saa antaa sumentaa mieltään huomaamasta kolmea yhtä kiistatonta seikkaa:

  1. Varhaisimmat tunnetut joogaa koskevat lähteet liittyvät nimenomaan siihen Intian uskonnolliseen perinteeseen, jota on sittemmin kutsuttu hindulaisuudeksi.
  2. Jos joogaa tarkastellaan pelkkiä fyysisiä harjoituksia laajempana kokonaisuutena, havaitaan, että sen menetelmät ja päämäärät pohjautuvat hindulaiseen metafysiikkaan.
  3. Vaikka jooga onkin ylittänyt maailmankuvallisia rajoja, sitä on lähes poikkeuksetta harjoitettu leimallisesti uskonnollisessa ja / tai maagisessa merkityksessä aivan viime vuosikymmeniä lukuun ottamatta.

Totta siis on, että jooga ei itsessään ole uskonto. Sitä on kuitenkin perinteisesti käytetty nimityksenä menetelmille, joita on harjoitettu uskonnollisen maailmankuvan osana. Mielestäni sopivimmat suomenkieliset synonyymit joogalle perinteisessä merkityksessään ovatkin ”hartaudenharjoitus” ja ”mystiikka”, jotka viittaavat henkilökohtaisen uskonnonharjoituksen käytännölliseen puoleen.

On kuitenkin erittäin tärkeää ymmärtää, että joogalla tarkoitetaan eri yhteyksissä eri asioita. Jooga upanishadeissa ei ole samaa, kuin jooga kuntokeskuksen kurssitarjonnassa. Siinäkin voi olla eroa, koostuuko joogaharjoitus ylistyslaulujen laulamisesta Krishnalle vai kehon voimistamisesta erilaisin fyysisin harjoituksin. Vaikka näitä kaikkia voidaan perustellusti kutsua ”joogaksi”, on selvää että ne poikkeavat toisistaan niin menetelmiltään kuin päämääriltään.

Käytännön tasolla kysymys joogan ja uskonnon suhteesta typistyy yleensä hyvin arkisiksi kysymyksiksi siitä, ”voiko kuka tahansa harjoittaa joogaa?” tai ”tekeekö joogan harjoittaminen minusta hindun?”. Useimmiten joogaopettajat rauhoittelevat kysyjiä vastaamalla ensimmäiseen ehdottoman myöntävästi ja jälkimmäiseen jyrkän kieltävästi.

Itse kaipaisin monisyisempää lähestymistapaa. On tärkeää kysyä itseltään, mitä tavoittelee joogalla, ja mitkä keinot palvelevat sen saavuttamista parhaiten. Jos päämääränä on piukka takamus, ei kirtanien laulamisesta ole hyötyä. Jooga ei tee kenestäkään yhtään mitään; ei parempaa, huonompaa, eikä myöskään hindua. Kaikki harjoitukset eivät kuitenkaan sovi kaikille, ja joillekin joogan harjoittaminen voi tosiaan olla uskonnollinen asia.

Tärkeintä on olla selvillä siitä, miksi itse tekee sitä mitä tekee ja hyväksyä se, että se ei ole koko totuus joogasta.

Käsittelen joogan monia merkityksiä ja etenkin sen suhdetta uskontoon laajasti myös Erakkomajoista kuntosaleille -kirjassa. Maanantaina 2.11. klo 18 keskustelemme joogan vähemmän tunnetuista puolista Perttu Häkkisen kanssa Basam Booksin Viisas elämä-klubilla. Tervetuloa!

Kuva: Freepik

Erakkomajoista kuntosaleille on ilmestynyt! Saatavilla nyt Basam Booksin verkkokaupasta ja kirjakaupoista kautta maan!

Matti Rautaniemen muuhun tuotantoon voit tutustua osoitteessa www.mattirautaniemi.com.

Kommentoi!

kommenttia