Pieniä ihmeitä

Minä uskon ihmeisiin.

Pieniä ja suuria ihmeitä tapahtuu koko ajan, ihan keskellä arjen tiimellystä. Usein emme vain huomaa niitä, koska mennä touhotamme kiireisinä tekemään jotain varmastikin tosi tärkeää.

Joskus sentään ymmärrämme pysähtyä huomaamaan, miten hienosti asiat kaikesta huolimatta järjestyvät. Ehkä tapaat yllättäen juuri oikean ihmisen. Tai joku sanoo sinulle ne ratkaisevat sanat, jotka antavat vahvistuksen ideallesi tai sysäyksen ryhtyä vihdoinkin toimeen. Juuri kun olet aikeissa luovuttaa, saat merkin siitä, että kannattaa jatkaa: asiakas antaa sydäntä lämmittävää palautetta tai työkaveri kertoo, miten tärkeä olet. Tietokoneen näytölle pölähtää juuri se teksti, josta löytyy ratkaisu ongelmaan, tai kirjahyllystä putoaa siivotessa tärkeä kirja päähän (tapahtui juuri minulle).

Äkkiä kaikki loksahtaa kohdalleen, vaikka hetki sitten vallitsi kaaos.

Sitä paitsi koko olemassaolomme on ihme. Onhan se nyt käsittämätöntä, että täällä sitä vain keikutaan sinivihreällä planeetalla, joka kiitää koko ajan hurjaa vauhtia läpi avaruuden. Tällä rakkaalla planeetallamme tapahtuu paljon suuria ihmeitä – ihmiset parantuvat vaikeista sairauksista ja pelastuvat täpäristä tilanteista – mutta myös ne ihan pienet arjen ihmeet ovat tärkeitä ja arvokkaita. Ne muistuttavat, että elämä on puolellamme, että kaikki tapahtuu parhaaksemme, että emme ole yksin.

Pieniä ihmeitä sattuu kohdalle loppujen lopuksi aika usein. Rahat olivat opiskeluaikoina usein lopussa, mutta kummasti taskunpohjalta löytyi aina tiukan paikan tullen ryppyinen seteli tai kaapin perukoilta unohtunut säilykepurkki. Joskus sitä törmää vähän isompiinkin ihmeisiin. Kun olin pitkään ollut hukassa itseni kanssa, itkin merenrannalla universumille: nyt riittää, nyt pliis jotain muuta. Parin viikon kuluttua siitä istuin meditaatiokurssilla, jossa tapasin mahtavia ihmisiä ja löysin elämälleni kokonaan uuden, paljon paremman suunnan. Kun sitten vanhan työn ja uuden elämän yhteensovittaminen oli käymässä mahdottomaksi, pomo tuli kysymään, voisinko mitenkään ajatella tekeväni töitä freelancerina. Ratkaisu oli tuossa elämäntilanteessa loistava, mutta itse en olisi uskaltanut siirtoa tehdä. Ihme juttu!

Huomaamme ihmeet parhaiten, jos olemme vastaanottavaisia niille. Silmät ja sydän kannattaa pitää auki, ettei rohkaiseva hymy, raollaan oleva ovi tai houkutteleva kutsu pääse livahtamaan ohi. Jos torjumme ihmeet jo valmiiksi ajattelemalla, että ne ovat höpöhöpöä (eihän niitä voida edes tieteellisesti todistaa), emme taatusti näe niitä – tai jos näemmekin, kuittaamme ne sattumaksi. Minusta on paljon mukavampi uskoa ihmeisiin kuin sattumaan, eikä vähiten siksi, että jos ilahdumme ihmeistä ja kiitämme niistä, saamme niitä lisää. Kokeile vaikka!

Me kaikki olemme oikeastaan pieniä ihmeitä. Minä olen ihme. Sinä olet ihme. Olemme paljon kauniimpia, viisaampia, rohkeampia ja voimakkaampia kuin saattaisi luulla. Tarvittaessa pystymme itsekin ihmeisiin. Ei unohdeta sitä.

Millaisia pieniä ihmeitä sinä olet huomannut tällä viikolla?

Leena Siitonen

Leena Siitonen, FM, on henkisen kasvun ohjaaja ja näkijä.

Leena kirjoittaa ja luennoi henkisen kasvun aiheista, järjestää voimauttavia iltoja, ohjaa workshoppeja ja tekee auratulkintoja Iloinen Aura -yrityksessään. Hän haluaa auttaa ihmisiä muistamaan oman sisäisen viisautensa ja voimansa ja rohkaista heitä lempeästi luottamaan intuitioonsa.

Tilaa tästä Iloisen Auran uutiskirje! Saat inspiraatiota henkiseen kasvuun ja heti tilattuasi ilmaisen videoluennon Viisi vinkkiä lempeämpään arkeen.

Tutustu Leenan auratulkintoihin, workshoppeihin, kursseihin ja kirjaan.

Seuraa Leenan iloisia päivityksiä Facebookissa ja Instagramissa.

Onko elämä joskus pelkkää suorittamista? Oletko usein liian ankara itsellesi? Hukutko välillä arjen vaatimusten keskelle? Tervetuloa Rakas ihana minä -verkkokurssille voimistamaan yhteyttä aitoon itseesi ja ottamaan askelia kohti itsesi hyväksymistä ja lempeämpää elämää! Voit aloittaa kuusiosaisen kurssin milloin haluat ja edetä kaikessa rauhassa, omassa tahdissasi.

Kommentoi!

kommenttia