Pieniä suuria asioita

Usein haluaisimme saavuttaa elämässämme jotain suurta. Unelmoimme palkinnoista, voitoista, listasijoituksista, tähteydestä – tai edes ylennyksestä, bonuksista, arvostetummasta toimenkuvasta. Itse halusin pitkään ihan vilpittömän naiivisti pelastaa maailman. Ja hienoahan se toki onkin, jos menestyy, pystyy vaikuttamaan myönteisesti monen ihmisen elämään, saa aikaan merkittäviä muutoksia tai tekee tästä planeetasta paremman paikan.

Loppujen lopuksi arkipäivä kuitenkin koostuu pienistä asioista: hetkellisistä kohtaamisista, ohikiitävistä tilanteista, nopeista valinnoista. Ja koska suurin osa elämää on arkipäivää, pienet jutut voivat loppujen lopuksi olla aivan yhtä tärkeitä – tai jopa tärkeämpiä – kuin ne suuret saavutukset.

Arjen pieniä tärkeitä asioita on esimerkiksi oma asenne. Vaikkapa se, miten suhtautuu toisiin ihmisiin: hymyileekö ja toivottaa hyvät päivänjatkot vai tuhahtaako ärtyneesti tientukkeena olevalle mummolle. Pyrkiikö kuuntelemaan työkaveria myötätuntoisesti vai ajatteleeko, että taas tuokin tuossa valittaa, tekisi jotain elämälleen. Tuomitseeko vai yrittääkö ymmärtää, auttaako vai käveleekö ohi.

Jokin aika sitten silmiin osui lehtijuttu teini-ikäisestä irlantilaispojasta, joka esti itsemurhaa hautovaa miestä hyppäämästä alas sillalta vain kysäisemällä, oliko kaikki hyvin. Tuossa tilanteessa, tuolle ihmiselle se riitti. Muuta ei tarvittu. Jokin miehen sydämessä avautui ja hän päätyi – onneksi – toisenlaiseen ratkaisuun. Joskus yksikin ystävällinen lause riittää.

Meistä jokaisesta taitaa joskus tuntua siltä, ettei kerta kaikkiaan enää jaksa. Kukaan ei ymmärrä, ketään ei kiinnosta; tekee mieli lyödä hanskat tiskiin. Oman päiväni on monta kertaa pelastanut asiakkaalta saatu palaute: hei, joku sai vahvistusta tai tukea, joku innostui tai rohkaistui – ehkä minulla sittenkin on jotain annettavaa. Sen sillalla seisonut mieskin varmaan muisti: ettei sittenkään ole yksin ja yhdentekevä.

Me tarvitsemme toisiamme muistuttamaan siitä, että olemme tärkeitä ja rakkaita. Yksi sana, ele tai hymy voi olla ratkaiseva. Se auttaa meitä jatkamaan, sinnittelemään, ponnistelemaan kohti niitä suuria saavutuksia. Minäkin haluan edelleen pelastaa maailman, mutta pikkuhiljaa olen oivaltanut, että käytännössä se tapahtuu yksi pieni asia kerrallaan – ja alkaa itsestä.

Leena Siitonen

Leena Siitonen, FM, on henkisen kasvun ohjaaja ja näkijä.

Leena kirjoittaa ja luennoi henkisen kasvun aiheista, järjestää voimauttavia iltoja, ohjaa workshoppeja ja tekee auratulkintoja Iloinen Aura -yrityksessään. Hän haluaa auttaa ihmisiä muistamaan oman sisäisen viisautensa ja voimansa ja rohkaista heitä lempeästi luottamaan intuitioonsa.

Tilaa tästä Iloisen Auran uutiskirje! Saat inspiraatiota henkiseen kasvuun ja heti tilattuasi ilmaisen videoluennon Viisi vinkkiä lempeämpään arkeen.

Tutustu Leenan auratulkintoihin, workshoppeihin, kursseihin ja kirjaan.

Seuraa Leenan iloisia päivityksiä Facebookissa ja Instagramissa.

Onko elämä joskus pelkkää suorittamista? Oletko usein liian ankara itsellesi? Hukutko välillä arjen vaatimusten keskelle? Tervetuloa Rakas ihana minä -verkkokurssille voimistamaan yhteyttä aitoon itseesi ja ottamaan askelia kohti itsesi hyväksymistä ja lempeämpää elämää! Voit aloittaa kuusiosaisen kurssin milloin haluat ja edetä kaikessa rauhassa, omassa tahdissasi.

Kommentoi!

kommenttia