• Etusivu
  • Blogit
  • Ruokavaliolla kohti hyvää oloa ja tervettä vatsaa

Ruokavaliolla kohti hyvää oloa ja tervettä vatsaa

Kun olin lapsi, minulla oli vatsa kipeä joka ilta. Makoilin usein sängylläni ja luin kirjaa. Siinä asennossa vatsakipu helpotti hieman.

Lukiessani mietin, miten hienoa olisi kirjoittaa jonain päivänä kirja. En kuitenkaan koskaan kuvitellut kirjoittavani ruokakirjaa, saatikka pohtivani julkisesti vatsavaivojen merkitystä.

Minulla on ärtyvän suolen oireyhtymä ja olen elänyt yli 30 vuotta vatsavaivojen vankina. Vaikka vatsa on ollut kipeä niin arjessa kuin juhlassa, olen silti pitänyt itseäni terveenä ja hyvinvoivana. Olen elänyt täyttä elämää. Tai ainakin kuvitellut niin.

Todellisuudessa olen voinut huonosti. Puolitoista vuotta sitten tunnustin itselleni olevani ihan paskassa kunnossa.

Suolisto-ongelmien lisäksi iholleni ilmaantui toistuvasti kutisevaa ihottumaa, joka paheni stressaavien elämäntilanteiden myötä. Toisen lapseni syntymän jälkeen alkaneelle hiustenlähdölle ei loppua näkynyt. Selkä kremppasi, ja söin vahvoja kipulääkkeitä yötä päivää. Sen myötä vatsavaivat räjähtivät käsiin ja aloin nukkua katkonaisesti. Heräsin aamuisin väsyneenä, aivosumussa, ja muisti pätki.

Tiedän myös miltä tuntuu, kun aamulla litteältä näyttänyt keskivartalo turpoaa päivän mittaan pallomahaksi. Housut kiristävät, ja pelkkä ajatuskin sukkahousuista tuntuu puristavalta.

Pieni pömpötys ja pari pierua päivässä ovat kuulemma ihan normaalia vatsantoimintaa, mutta toiminnallisista vatsavaivoista kärsivä tietää, että ongelmat voivat olla myös aivan toisella tasolla.

Yksi kamppailee päivän kävelevän ympäristöongelmansa kanssa. Toisen vatsa näyttää jatkuvasti siltä kuin olisi pysyvästi neljännellä kuukaudella raskaana. Turvotus ei ole siunattu tila, toisin kuin neljännellä kuukaudella oleminen. Ja siinä missä yhdellä on suolisto päivästä toiseen totaalitukossa, toinen ramppaa vessassa yhtenään.

Pahimmillaan oireet vaihtelevat ja vuorottelevat, etkä oikein tiedä, mistä mikäkin oire aiheutuu ja mikä toisi vaivaan pysyvän helpotuksen.

Meitä herkkävatsaisia on Suomessa ainakin miljoona. Vasta viime vuosina lääkärit ja ravitsemusterapeutit ovat tutkimuksin todenneet, että apu toiminnallisiin vatsavaivoihin voi löytyä FODMAP-ruokavaliosta.

Sana FODMAP tulee englanninkielen sanoista fermentable oligosaccharides, disaccharides, monosaccharides and polyols. Suomeksi tämä tarkoittaa fermentoituvia, huonosti sulavia ja kaasua tuottavia hiilihydraatteja, eli oligo-, di- ja monosakkarideja sekä sokerialkoholeja.

Käytännössä vatsaoireita aiheuttavia FODMAP-hiilihydraatteja löytyy maitotuotteista, monista terveellisistä kasviksista (kuten sipulista, valkosipulista, kaalista ja palkokasveista), gluteeniviljoista ja kivellisistä hedelmistä. Herkkä vatsa voi reagoida yksilöllisesti myös moniin muihin ruoka-aineisiin sekä lisäksi stressaavaan elämäntilanteeseen, huonosti nukuttuihin öihin, rahahuoliin tai puolison kanssa riitelyyn.

Kuulostaa lannistavalta. Ja sitä se myös on.

Pitkään jatkuneet vatsavaivat rasittavat mieltä ja rapistavat kehoa. Ne masentavat ja aiheuttavat ahdistusta. Vääristävät kehonkuvaa ja vaikuttavat itseymmärrykseen. Lisäksi vatsaongelmat vaikeuttavat liikkumista ja heikentävät sitäkin kautta elämänlaatua.

Vatsavaivoilla on myös laajempi sosiaalinen ulottuvuus; ne vaikuttavat siihen, millainen olet ja millaisena muut näkevät sinut.

Kun minä aloin hoitaa vatsavaivojani ruokavaliolla, otin lähtökohdaksi FODMAP-ruokavalion ja yhdistin siihen funktionaalisen lääketieteen opit, jotka sain ravintovalmentajaltani Annika Havasteelta.

Annikan luonnonmukaisilla ohjeilla aloin kiinnittää huomiota ravinnon laatuun ja hoitaa suolistoani FODMAP-rajoitusta laajemmin. Aloin syödä terveellisiä ja ravintopitoisia raaka-aineita, vatsaa helliviä kuituja, hyviä rasvoja ja vain vähän sokeria.

Näillä opeilla paranin; sain vuosikymmeniä jatkuneet vatsavaivani rauhoittumaan pysyvästi.

Olin uuden ruokavalion kynnyksellä aluksi hyvin lannistunut. En osannut leipoa hyvänmakuista gluteenitonta leipää enkä laittaa maistuvaa ruokaa ilman sipulia ja valkosipulia. Säälin itseäni ja kaikkia menetettyjä herkkuruokia.

Olin harmissani myös perheeni puolesta, sillä meillä on aina nautittu hyvästä ruoasta perheen ja ystävien kesken. Mitä ruokaa minä nyt laittaisin perheelleni?

Ajatus monella kattilalla kokkaamisesta ei oikein innostanut.

Puolen vuoden valituskauden jälkeen väsyin itseeni. Päätin irrottautua itsesäälin ankeuttavasta vaikutuspiiristä.

Päätin, että minulla on ruokarajoituksistani huolimatta oikeus syödä hyvää ja maistuvaa ruokaa ilman vatsanväänteitä. Halusin myös oppia leipomaan gluteenitonta leipää ja herkkuja, joiden maku kelpaisi kaikille.

Kaivoin rakkaat reseptikirjani esille ja aloin miettiä, millä opilla reseptit voisi kääntää FODMAP-ruokavalioon sopiviksi. Kokeilin, testasin, maistelin, petyin ja välillä yllätyinkin. Lopulta aloin hieman laidasta ymmärtää uusia raaka-aineita ja gluteenittoman leivonnan periaatteita.

Siitä se sitten lähti.

Ruokablogini resepteistä saatu palaute kannusti jatkamaan valitulla tiellä. Myös Herkän vatsan kokkikoulu -ruokakursseille osallistuneet tykkäsivät kehittämästäni makumaailmasta. Parasta oli kuulla, että herkän vatsan ruokaohjeet todella toimivat – monet löysivät vaikeuksien jälkeen inspiraation keittiöönsä ja hyvän olon vatsaansa.

Sitten syntyi ajatus herkälle vatsalle sopivasta ruokakirjasta, jossa olisi vatsaa helliviä ruokia, gluteenittomia leivonnaisia ja hyviä välipaloja. Kirjan reseptit soveltuvat maidotonta, gluteenitonta ja FODMAP-ruokavaliota noudattaville.

Tässä se nyt sitten on. Toivon, että voit ottaa ruokakirjani avulla askeleen kohti hyvää oloa ja tervettä vatsaa.

Voimia, rohkeutta ja kokkaamisen iloa!

 

Kommentoi!

kommenttia