Sarvipäinen jumala

Monet joogit pitävät muinaisen Mohenjo-daron raunioista löytynyttä pashupati-sinettiä vanhimpana joogan juurista kertovana lähteenä. Tämä yli 4000 vuotta vanha vuolukivilaatta kuvaa sarvipäistä, eläinten ympäröimää hahmoa.

Pashupati-sinetti

Joogaan pashupati-sinetin liittää ennen kaikkea siinä kuvatun hahmon asento: se istuu jalkapohjat vastakkain, kantapäät ylöspäin, kädet polvien päällä. Tämä muistuttaa klassista hathajooga-asentoa, utkatasanaa, jota on sittemmin kutsuttu myös mulabandhasanaksi.

Nimitys pashupati tarkoittaa ”eläinten herraa”. Ilmeisin syy tähän on tietysti se, että laatassa kuvattua hahmoa ympäröi joukko eläimiä. Pashupati on kuitenkin myös yksi Shivan nimistä.

Laatan löytäneet tutkijat päättelivätkin, että sarvipäinen hahmo on itse joogien jumala. Eläinten, sarvien ja jooga-asennon lisäksi Shivan tunnusmerkkeihin kuuluu erektiossa oleva penis, joka myös on löydettävissä kuvasta.

Muissa Mohenjo-daron alueelta löydetyissä kivilaatoissa vastaava sarvipäinen hahmo kuvataan palvonnan kohteena. Tämä viittaa siihen, että kyseessä on tosiaan ollut jumala tai kunnioitettu hahmo, mahdollisesti samaani.

Sivuhuomiona mainittakoon, että termi ”samanismi” on peräisin sanskritin sanasta shramana, jolla viitataan Intiassa ennen ajanlaskun alkua vaikuttaneisiin, maagista asketismia harjoittaneisiin ryhmiin. Vallitsevan käsityksen mukaan myös jooga kehittyi shramana-askeetikkojen menetelmistä.

Vaikka muinainen Shivan kuva on jo sinänsä kiehtova asia, pashupati-sinetistä tekee poikkeuksellisen se, että myös muualta maailmasta on löydetty samankaltaisia kuvia. Esimerkiksi myös yksi 1800-luvun lopulla Tanskasta löydetyn Gundestrupin kattilan kuvista kuvaa risti-istunnassa istuvaa, eläinten ympäröimää sarvipäistä hahmoa, joka on yhdistetty kelttiläiseen Cernunnos-jumalaan.

Vaikka kuvissa on eroja, niiden välistä symmetriaa on mahdotonta sivuuttaa:

Pashupati-sinetin hahmolla on vesipuhvelin sarvet. Sen vasemmalle puolelle on kuvattu kaksi sarvekasta eläintä: vesipuhveli ja sarvikuono (?), oikealle puolelle täplikäs eläin, mahdollisesti pantteri. Tämän yläpuolella on elefantti, jonka pää on poispäin sarvekkaasta hahmosta.

Gundestrupin kattilan sarvipäinen hahmo.

Gundestrupin kattilan hahmolla on puolestaan hirvensarvet, ja sen vasemmalla puolella on niin ikään kaksi sarvekasta eläintä: uroshirvi ja kauris (?). Oikealla puolella täplikäs eläin, mahdollisesti susi, jonka yläpuolella on leijonalta vaikuttava eläin. Kuten pashupati-sinetissä, tämän eläimen pää on poispäin sarvekkaasta hahmosta.

Vaikkei Gundestrupin kattilan hahmo istukaan tunnistettavassa jooga-asanassa, on asento silti huomattavasti samansuuntainen. Suurimmat erot kuvien välillä liittyvät siihen, ettei Gundestrupin kattilan hahmo ole yhtä ilmeisen fallinen kuin Pashupati-hahmo. Sillä on kuitenkin toisessa kädessään rengas ja toisessa käärme, joita voidaan falloksen tavoin pitää hedelmällisyyssymboleina.

Gundestrupin kattila on kuitenkin huomattavasti pashupati-sinettiä nuorempi. Se on ajoitettu välille 200 eaa. – 300 jaa. Tässä vaiheessa kulttuurinen yhteys Intian ja välimeren alueen välille oli jo muodostunut. Ei siis ole mahdotonta, että Shivan legendat ja ikonografia olisivat kulkeutuneet kauppiaiden mukana ensin välimeren alueelle, ja sieltä vuosisatojen kuluessa Tanskan rannoille, sulautuen matkalla eurooppalaiseen kansanperinteeseen.

Erikoista on kuitenkin se, että siinä vaiheessa kun Gundestrupin kattila on arvioiden mukaan valmistettu, oli Mohenjo-daron raunioitumisesta jo tuhansia vuosia. Tuoreempaa täsmälleen pashupati-sinetin kaltaista kuvaa ei Intiassa tunneta, vaikka sen aiheilla onkin yhteyksiä myöhempään Shivan ikonografiaan.

Onkin hauska leikitellä ajatuksella, että sekä pashupati-sinetillä että gundestrupin kattilalla olisi yhteinen alkuperä jossain muualla kuin Intiassa. Näkemyksiä eurooppalaisten ja intialaisten yhteisistä juurista on esitetty 1800-luvulta asti. Kielelliset yhteydet eurooppalaisten ja intialaisten kielten välillä ovat yhä laajalti tunnustettuja, mutta kulttuuristen yhteyksien selvittely ei ole nauttinut kovin suurta suosiota 1900-luvun alkupuolen jälkeen. Teoriaa siitä, että Euroopan ja Aasian kansojen välillä olisi ollut kiinteää vuorovaikutusta ajanlaskun alkua edeltävinä vuosituhansina ei kuitenkaan ole heitetty täysin romukoppaan.

Tutkijat ovat nykyisin äärimmäisen haluttomia korostamaan yhteyksiä eri mytologioiden ja perinteiden välillä. Pashupati-sinetin ja Gundestrupin kattilan yhteydet ovat kuitenkin mielestäni liian ilmeisiä, että ne voisi yksinkertaisesti sivuuttaa. Samalla ne herättävät lukuisia kysymyksiä, joihin tuntuu olevan mahdotonta löytää vastausta. Mistä sinä arvelet näiden kuvien samankaltaisuuden johtuvan?

Kiitokset Shakta-joogakoulun Miska Käpille pashupati-sinetin ja Gundestrupin kattilan eläimiä koskevista tarkkasilmäisistä huomioista!

 

Matti luennoi 31.1. 2016 Viisas elämä -messuilla Järvenpäässä aiheesta ”Joogatyylien viidakossa”. Tule kuuntelemaan!

Viisas elämä -klubilla 8.2.2016 Matti haastattelee kirjailija Aki Cederbergiä aiheesta ”Pyhiinvaellus idässä ja lännessä”. Luvassa on jännittävä keskustelu!

Erakkomajoista kuntosaleille on saatavilla Basam Booksin verkkokaupasta ja kirjakaupoista kautta maan.

Erakkomajoista kuntosaleille facebook-sivulla voit seurata kirjaan liittyviä uutisia ja ajankohtaisia joogakuulumisia maailmalta. Käy tykkäämässä!

Lisätietoja Matin tuotannosta ja tulevista esiintymisistä löytyy osoitteessa www.mattirautaniemi.com.

 

Kommentoi!

kommenttia