Terve vatsa – hyvä olo työelämässä

Ensi viikon tiistaina 15.3.2016 järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa vuotuinen Work goes happy -työhyvinvointitapahtuma. Tapahtuman tavoitteena on luoda ideoita ja uusia ajatuksia kaikille työhyvinvoinnista kiinnostuneille aina johtotasolta työntekijöihin. Päivän ohjelmaan sisältyy sekä napakoita asiantuntijaluentoja että mieleenpainuvia ja viihdyttäviä elämyksiä.

Kun FLT ravintovalmentaja® Annika Havaste pyysi minua alkuvuodesta mukaan messuille jakamaan Workshop-tilan, kysyin itseltäni, mitä ihmettä minunlaiseni ruokakirjailija tekisi Muistiliiton, Työturvallisuuskeskuksen, Työterveyslaitoksen, Aivoliiton ja Aivosäätiön sekä Suomen Mielenterveysseuran -tyyppisten yritysten hallitsemassa tapahtumassa.

Ruokakirjani tavoitehan on ainoastaan auttaa herkkävatsaisia löytämään hyvä olo ruokavaliolla. Mitä tekemistä sillä on työhyvinvoinnin kanssa?

Yhteistä rajapintaa on aika paljonkin, jos tarkemmin mietitään.

Kokemuksestani tiedän, miltä tuntuu esittää päivästä ja vuodesta toiseen hyvinvoivaa, energistä ja positiivisella asenteella varustettua työntekijää suolisto solmussa. Ja miten vaikeaa vatsavaivaisella on työpaikan lounasruokaloissa tai asiakastapaamisissa, johon toinen on tilannut juuri sinua varten lähileipomosta kunnon viinerit. Puhumattakaan perjantain yhteishenkeä nostattavista iltapäiväkahveista tai tuoreista palaveripullista.

Moni on sitä mieltä, että erikoisruokavaliot – kuten laktoosittomuus ja gluteenittomuus – pystytään oikein hyvin huomioimaan nykypäivänä erilaisissa tarjoilutilanteissa.

Niin pystytäänkin.

Ongelmat syntyvätkin silloin, jos maitotuotteet itsessään eivät sovi tai vatsa turpoaa laktoosittomaan maitotuotteeseen lisätyistä teollisista lisäaineista, kuten inuliinista, frukto-oligosakkaridista (oligofruktoosi) tai galakto-oligosakkaridista (oligogalaktoosi). Näiden ainesosien metsästäminen valmisruoasta on täysin mahdotonta.

Huono olo vatsassa kertoo jälkeenpäin, että jotain ylimääräistä siinä ruoassa oli.

Gluteenittomuuden huomioiminenkaan ei lämmitä ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavaa tai gluteeniyliherkkää, joka reagoi viljojen resistenttiin tärkkelykseen. Luontaisesti gluteenittomia valmisleivonnaisia on valitettavan vähän, sillä monet leivonnaiset valmistetaan jauhoseoksiin, jossa yhtenä pääraaka-aineena on herkälle vatsalle sopimaton vehnätärkkelys.

Oma lukunsa on tietysti turvottava sokeri, jota saa alvariinsa joka paikassa väistellä. Koulutustilaisuuksiin virkistysmielessä kannettu hedelmäkorikaan ei välttämättä auta herkän vatsan kanssa kitkuttelevaa. Liialla sokerilla on sama vaikutus, tulipa se miten terveellisestä lähteestä tahansa.

Tosiasia on, että vatsan hyvinvointia voi olla vaikea vaalia työelämän tuoksinassa. Mitä huonommin vatsa ja suolisto voivat, sitä vähemmän jaksat työtehtäviisi keskittyä. Kun keskittyminen herpaantuu, menetät väkisellä jotain tehokkuudestasi. Tehottomuuden jatkuessa työt kasaantuvat, ja koko homma alkaa stressata. Noidankehä on valmis.

Stressi onkin pahin mahdollinen vatsaoireita lisäävä tekijä: mitä enemmän stressaat, sitä enemmän vatsasi oireilee. Vaikeinta on päästä irti tästä oravanpyörästä.

Kun mietin, millaisia puolen tunnin mittaisia Workshop-luentoja ruokakirjani pohjalta vetäisin, jaoin kirjan neljään temanttiseen kokonaisuuteen.

Ruokavaliolla kohti hyvää oloa ja tervettä vatsaa

Aamun ensimmäisellä luennolla (klo 9.30–10) pohditaan vatsavaivojen sosiaalista merkitystä ja sitä, miten vatsan ja suoliston hyvinvointi vaikuttaa kaikkeen elämään ja arkeen – erityisesti työhön ja työssä jaksamiseen. Vatsavaivat eivät ole sinun henkilökohtainen ongelmasi, sillä ne vaikuttavat tiedostamattasi siihen, miten toimit, reagoit ja käyttäydyt erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.

Kun vatsa oireilee, voit joutua keskittymään omaan huonoon oloosi sen sijaan, että pystyisit huomioimaan kaikki ympärillä olevat ihmiset. Saatat tiuskia työkaverillesi ja käyttäytyä kaikkea muuta kuin rakentavasti. Palaveritkin voivat olla todellisia painajaisia: odotat vain kiihkeästi hetkeä, jolloin voit luikahtaa vaivoinesi vessaan. Hyvästi lentävät ajatukset ja aivoriihet!

Valmista maistuvaa ruokaa, josta et saa vatsanväänteitä

Juuri sopivasti ennen lounasta (klo 11.15–11.45) voit istahtaa Workshoppiin (E105) keskustelemaan herkälle vatsalle sopivasta ruoasta ja ruoka-aineisiin liittyvistä laadullisista valinnoista sekä erikoisruokien maustamisesta uudella tavalla. Herkän vatsan ruokavalion taustalla on FODMAP-rajoitus, mutta moni on kokenut, että pelkkää kieltolistaa tuijottamalla ei pääse kovinkaan pitkälle vatsavaivojen hoitamisessa. Kaikilla oireet eivät nimittäin meinaa helpottaa.

Niinpä tarvitaan myös muita toimenpiteitä, mutta millaisia? Ja mitä ruoanlaittoon kannattaa lisätä karsittujen ruoka-aineiden tilalle, jotta ruokavaliosi ei turhaan kurjistu? Näistä aiheista lisää luennolla.

Gluteenittoman leivonnan ABC

Ennen iltapäiväkahvia (klo 13.15–13.45) puhumme ajankohtaisesta aiheesta: gluteenittomuudesta. Gluteeniviljojen välttämistä yritetään julkisuudessa sitkeästi nimittää naisten trendikkääksi dieetiksi, vaikka kyse on hyvin monelle suomalaiselle puhtaasti vatsan hyvinvointiin liittyvästä arkisesta teosta, joka ei tunne sukupuolten välisiä raja-aitoja.

Usein gluteenittomaan ruokavalioon kytketään skenaario kuiduttomuudesta, mikä on mielestäni ihan turha huoli varsinkin, jos leipoo itse omat leipänsä ja miettii leivän lisäksi muitakin kuidunlähteitä. Kuitu- ja ravintopitoisista gluteenittomista leivistä, suolaisista muffineista ja piirakoista saa kasattua tuhdin välipalan, jonka voi ottaa vaikka evääksi työpaikalle. Leipää ei tarvitse pupeltaa pitkin päivää, jos sen leipoo astetta monipuolisemmilla aineksilla ja unohtaa ravintoköyhät tärkkelykset. Pienillä vinkeillä onnistut ja saat hyvän olon kestämään koko päivän!

Vatsaystävälliset makeat herkut

Päivän viimeisellä luennolla (klo 15–15.30) keskustellaan sokerista. On hyvin tyypillistä, että huonokuntoinen suolisto kytkeytyy hiilihydraattihimoon ja sokeriaddiktioon. Moni nainen – ja miksei mieskin – kamppailee jatkuvasti himojensa kanssa.

Nykytutkimuksen valossa tiedetään, että suolistossa vallitseva bakteerikanta – hyvät tai huonot suolistobakteerit – saa ihmisen himoitsemaan sellaisia ruokia, jotka ruokkivat sitä itseään. Niinpä vatsavaivaisen voi olla vaikea vastustaa iltapäivän suklaahoukutuksia ja vastapaistetun palaveripullan tuoksua. Saattaa jopa tuntua siltä, että sokerikoukusta ei pääse millään eroon.

On lohdullista tietää, että herkkävatsainenkin voi herkutella, kunhan valitsee herkut niin, että hyvä olo säilyy vielä herkkujen syömisen jälkeen. Tärkeintä on siis kiinnittää huomiota herkkujen laatuun ja kohtuulliseen sokerinkäyttöön. Tiedätkö, millalaisilla valinnoilla sokerinhimo voi helpottaa? Ja millaiset herkut samalla sekä tyydyttävät makunystyröitä että hoitavat suolistoa astetta parempaan kuosiin? Tule kuuntelemaan ja hakemaan ideoita ja motivaatiota valitsemallesi tielle!

Workshop-tilassa vetämäni lyhyet luennot kytkeytyvät moniin arkisiin tilanteisiin ja valintoihin, joita herkän vatsan hoitamisessa joutuu väkisellä tekemään. Päivän aikana voit ostaa myös ruokakirjaani signeerattuna messuhintaan ja ihastua alkuperältään ainutlaatuisiin Mill & Mortarin luomumausteisiin ja terveellisiin suomalaisiin marjajauheisiin.

Hyvä olo alkaa keittiöstä.

Nähdään messuilla!

Kommentoi!

kommenttia