Toukokuun Dharmanharjoitusohjeita

kukka

Jaamme kuukausittain Viisas Elämä -blogissa suomalaissyntyisen buddhalaismunkki Taehye sunimin mietiskelyohjeistuksia.

Perimätiedon mukaan prinssi Siddhārtha syntyi yli 2500 vuotta sitten vesakkuukauden täydenkuun päivänä.  Kolmekymmentäviisi vuotta myöhemmin hänestä tuli valaistut, Buddha.  Buddha ”pani Dharman pyörän liikkelle” Sārnathin Metsäkaurispuistossa ja  45 vuoden ajan vaelsi Pohjois-Intiassa opettaen munkkeja, nunnia ja lukuisia maallikkoseuraajia.

Vesakjuhlaa vietetään Buddhan syntymän ja valaistumisen (theravāda-maissa myös parinirvānan) muistoksi. Tänä vuonna varsinainen vesakpäivä on lauantaina 21. toukokuuta. Aasian maissa vesakperinteisiin kuuluvat mm. sūtra-resitaatiot, kulkueet, prinssi Siddhārthaa ja kuningatar Māyāa esittävät näytelmät sekä rituaali, jossa kaadetaan vettä Buddhalapsen patsaan päälle. Vesak on iloinen juhla: kukat, lyhdyt, kynttilät, suitsukkeet  ja maallikkojen valkoiset vaatteet muistuttavat Buddhan opetuksen kauneudesta.  Kun Dharma asuu sydämessämme, se ei ole pelkästään filosofiaa tai psykologiaa, vaan elämää johon kuuluvat myös syvät tunteet ja palvonnallisuus.

Vesakia voi juhlia esim. lähettämällä onnellisen vesakin toivotuksia Dharmaystäville, osallistumalla vesakjuhlien järjestelyihin buddhalaiskeskuksissa, tuomalla kukkia, kynttiöitä yms alttarille, tarjoamalla dāna-aterian munkeille ja nunnille.

Toukokuun harjoitusta varten suosittelen:

1) etsiä ja lukea sūtria ja muita tekstejä, jotka kertovat juurigurumme Shākyamuni Buddhan elämästä, etenkin hänen syntymästään ja valaistumisestaan,

2) hiljaisen meditaation lisäksi harjoittaa usein 10 -20 minuutin ajan mantrista lausuntaa, joka ilmentää sekä kiitollisuutta historiallista Buddhaa kohtaan että sisäisen buddhaluontomme  valoa.   Voi resitoida esim:

NAMO BHAGAVATO ARAHATO SAMMĀSAMBUDDHASSA      tai

SOGAMONI-BUL (korealaisittain) / SHĀKYAMUNI BUDDHA (sanskritiksi)

3) kontemploida  vapautumisen, nirvānan ja perimmäisen todellisuuden merkitystä, mm. näitä Buddhan sanoja:

”Munkit, on olemassa ulottuvuus, jossa ei ole maata, ei vettä, ei tulta eikä ilmaa; ei äärettömän avaruuden ulottuvuutta, ei äärettömän tajunnan ulottuvuutta, ei eimitäisyyden ulottuvuutta, ei mielteiden eikä ei-mielteiden ulottuvuutta; ei tätä maailmaa, ei tuonpuoleista maailmaa eikä niitä molempia; ei aurinkoa eikä kuuta.  Munkit, minä sanon teille, ettei siellä ole tulemista, ei menemistä, ei pysähtymistä, ei kuolemaa eikä syntymistä.  Se on vailla perustaa, vailla tapahtumista, se ei nojaa mihinkään.  Juuri tämä on kärsimyksen loppu.”  (Udāna 8:1) 

 

Taehye sunim on suomalaissyntyinen buddhalaismunkki,  joka on opiskellut buddhalaisuutta mm. Thaimaassa, Koreassa, Japanissa, Taiwanissa ja Burmassa.  Hän on nykyisin Musang Am nimisen pienluostarin apotti Italiassa ja myös Suomen Bodhidharma-yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on kirjoittanut ja suomentanut buddhaisuutta käsitteleviä kirjoja, mm. ”Kiinalaisten zenmestareiden runoja” ja ”Suomalainen zen-opas” Basam Booksin (nyk. Viisas Elämä) kustantamina. 

Kommentoi!

kommenttia