• Etusivu
  • Blogit
  • Ystävällisyyden voima – pienillä muutoksilla kohti myötätuntoa

Ystävällisyyden voima – pienillä muutoksilla kohti myötätuntoa

Ystävällisyyden voima – pienillä muutoksilla kohti myötätuntoa. Ystävällisyys lisää hyvinvointia. Pienillä muutoksilla pääset eteenpäin.

Toisten kohteleminen hyvin tuo mukanaan muutakin kuin suotuisaa karmaa. Se kohentaa myös tutkitusti terveyttä ja lisää elinvoimaa. Aina se ei kuitenkaan ole ihan helppoa. Näillä seitsemällä pienellä muutoksella pääset eteenpäin.

Psykologisten tutkimusten mukaan inhimillisen yhteyden ”mikrohetket”, kuten hymyileminen ja hymyyn vastaaminen tai toisen huomioon ottaminen tehostavat immuunijärjestelmän toimintaa ja vähentävät alttiutta masentumiseen ja ahdistumiseen. Psyykemme tarvitsee myönteistä yhteyttä toisiin ihmisiin samaan tapaan kuin kehomme tarvitsee ravitsevaa ruokaa.

Myönteisten tunteiden hetket vaikuttavat meihin kohottavasti ja ruokkivat luovuuttamme ja kasvuamme.

Miksi joskus on niin vaikeaa olla ystävällinen?

Arkipäivän pyörityksessä vuorovaikutus ei kuitenkaan aina suju ihan ohjekirjan mukaan. Kukaan tuskin herää aamulla tarkoituksenaan näyttää kansainvälisiä käsimerkkejä viereisen kaistan autoilijalle, tiuskia lapsilleen tai kivahtaa työkaverilleen, mutta silti teemme niin – paljon useammin kuin haluaisimme.

Miksi?

Syynä saattaa tutkimusten mukaan olla se, että aivomme ovat virittäytyneet havaitsemaan kielteisen. Suhtaudumme luontaisesti ympäristöömme varoen ja pelokkaasti pikemmin kuin avoimesti ja luottaen.

Tämän puolustusmekanismin tarkoitus on suojella meitä vaanivilta vaaroilta, mutta ihmissuhteita ajatellen se ei ole erityisen rakentava. Nopeatempoisessa kulttuurissamme, jossa saatamme joutua kilpailemaan jatkuvasti niin parkkipaikoista, vitriinin viimeisestä kakunpalasta kuin palkankorotuksistakin, henkiinjäämisvaistomme aktivoituvat usein.

Myötätuntotutkija Brené Brownin mukaan ahdistava nykyaika ruokkii niukkuusajattelua. Emme koskaan koe, että meillä on riittävästi, mikä taas tekee meistä epävarmoja ja pelokkaita.

Niukkuusajattelu saa meidät myös kiirehtimään, ahnehtimaan ja hamstraamaan. Ne ovat kaikki epäterveitä ajattelumalleja, jotka horjuttavat mielenrauhaamme ja luottamustamme elämään. Haluamme vielä enemmän, tavoittelemme aina seuraavaa etappia. Huomaamattamme saatamme alkaa ajatella elämän olevan taistelua, jossa vastakkain ovat ”me” ja ”ne”.

Myös itsemyötätuntotutkija Kristin Neff kirjoittaa kirjassaan Itsemyötätunto kilpailuhenkisestä kulttuuristamme, joka ajaa meitä olemaan vielä vähän parempia kaikessa – vasta sen jälkeen voimme voida hyvin. Ja sittenkin aina löytyy joku, joka on meitä viehättävämpi, menestyneempi tai älykkäämpi.

Tällaisen paineen alla kiltteys ja ystävällisyys saattavat pian vaikuttaa ylellisyydeltä, jollaiseen meillä ei ole varaa. Sehän edellyttäisi, että ottaisimme kaiken muun lisäksi huomioon toisten tarpeet ja tunteet. Kuka sellaiseen ehtii panostaa?

Kannattaisi. Yhteys muihin ihmisiin on elämämme perusta, jota ilman olemme tuuliajolla. Ilman sitä emme yksinkertaisesti tule toimeen.

Sitä paitsi ystävällisyys helpottuu harjoituksen myötä. Kun päätämme olla toisille kilttejä, niukkuuteen ja kielteisyyteen painottuvat jäykät ajatusmallimme alkavat vähitellen muuttua myönteisemmiksi. Olemme yhä vähemmän huolissamme siitä, saammeko varmasti oman osuutemme.

Haluatko vahvistaa itsessäsi tällaista hyvää tekevää muutosta? Näillä seitsemällä helpolla tavalla pääset alkuun.

  1. Tarkkaile automaattisia reaktioitasi.

Stressi saa meidät käyttäytymään epäystävällisesti. Ehkä manailemme hidasta kassajonoa tai kiukuttelemme viivyttelevälle puolisolle. Sitten tunnemme siitä syyllisyyttä, mikä vain lisää stressiä. Saatamme kuin huomaamattamme jäädä pyörimään tällaiseen kielteisyyden kierteeseen.

Onneksi voimme tietoisesti rakentaa uusia ajatusmalleja vanhojen ja automaattisten tilalle. Aivot nimittäin tekevät mielellään myös uusista suhtautumistavoistamme automaattisia, kun toistamme niitä tarpeeksi. Kun tiedostamme halumme olla ystävällisiä ja alamme toimia sen mukaisesti, aktivoimme aivoissamme myötätuntoa osoittavan alueen, joka alkaa ohjata toimintaamme uuteen suuntaan.

Kun huomaat ärtyneen ajatuksen, voit tietoisesti ohjata mielesi ajattelemaan toisin. Heti ei kannata yrittää olla ystävällinen; se ärsyttää vain lisää. Vedä sen sijaan syvään henkeä ja mieti, onko sinulla ehkä sittenkin kaikkea, mitä todella tarvitset ja ovatko asiat kuitenkin ihan hyvin.

Toisten hidastelusta huolimatta saatat sittenkin ehtiä määränpäähäsi. Ja haittaako, vaikka vähän myöhästyisitkin? Ei maailma siihen kaadu. Tämän enempää ei tarvita mielen ohjaamiseksi hyväntahtoisempaan suuntaan.

  1. Laita käsi sydämelle.

Ihan kirjaimellisesti siis. Tämä tekniikka saattaa vaikuttaa liian yksinkertaiselta voidakseen toimia, mutta on Neffin mukaan todellisuudessa uskomattoman tehokas. Se herättää meissä välittömästi myötätunnon ja empatian.

Ihmisen hermosto reagoi lempeään kosketukseen rentoutumalla, joten ele tyynnyttää ja rauhoittaa meitä. Lisäksi kosketus tuo meidät yhteyteen oman kehomme ja hengityksemme kanssa.

Aluksi käden nostaminen sydämelle saattaa tuntua hieman omituiselta. Neff kuitenkin vakuuttaa, että sen ansiosta tyynnymme kuin huomaamattamme ja alamme puhua lämpimämpään ja huomaavaisempaan sävyyn itsellemme ja muille.

  1. Kiinnitä huomio hyvään.

Vaali tyytyväisyyden tunnetta itsessäsi aina, kun mahdollista. Vaikka koko elämä tuntuisi joskus kaoottiselta sekasotkulta etkä saisi sellaista rakkautta, kunnioitusta tai palkkaa, jota mielestäsi ansaitset, pysähdy silti huomaamaan ne asiat, jotka maailmassasi ovat hyvin.

Usein hyväntahtoista suhtautumista edistää yksinkertaisesti se, että muistamme, mitä kaikkea hienoa meillä elämässämme on. Voimme olla kiitollisia niin terveydestä ja rakkaista ihmisistä ympärillämme kuin puhtaasta vedestä, katosta pään päällä, lämpimistä vaatteista tai kyvystämme lukea nämä sanat.

Kun tiedostamme hyvät asiat, alamme arvostaa niitä emmekä enää pidä niitä itsestäänselvyyksinä. Koemme elävämme runsaudessa, jolloin meidän on helpompi olla avokätisiä ja myötätuntoisia, emmekä niin helposti sorru niukkuusajatteluun.

  1. Älä suorita ihmissuhteita.

Useimmilla meistä on aikataulumme, kalenterimme ja muut ajanhallintavälineemme, jotka pitävät meidät ruodussa. Valitettavasti halumme pysyä tehtäviemme tasalla saattaa mennä inhimillisen vuorovaikutuksen edelle. Markkinointikokous pidetty. Hammaslääkärille soitettu. Työpöytä siivottu. Lounas juuri eronneen ystävän kanssa hoidettu. Mitäs päivän ohjelmassa on seuraavaksi?

Joskus saatamme olla niin kiinni tehtävälistoissamme, että kohtelemme toisia ihmisiä jopa esteinä tiellämme tai välineinä saada jotain haluamaamme. Mitä jos hidastaisimme hiukan tahtia ja viettäisimme oikeasti aikaa toisen kanssa?

Ole läsnä, kun tapaat muita. Älä tarkista jatkuvasti viestejä puhelimesta. Älä kiirehdi antamaan neuvoja heti, kun toinen alkaa kertoa ongelmastaan, vaan kuuntele. Alä sovi tapaamisia niin tiiviisti peräkkäin, että joudut ryntäämään kesken kaiken seuraavaan. Tällaisilla asioilla on valtavasti merkitystä vuorovaikutuksen laatuun.

  1. Kunnioita niitä, joita autat.

Auttaminen on kaunista, mutta siihen on tärkeää suhtautua oikein. Antaminen on jaloa, mutta kun alamme ajatella sitä hyväntekeväisyytenä, siihen tulee epäilyttävä kaiku – ero on samaa kuin säälillä ja myötätunnolla. On tärkeää, ettemme asetu auttamiemme ihmisten yläpuolelle, vaan ymmärrämme aidosti, miten paljon meillä ihmisinä on yhteistä.

Nöyryys on ystävällisyyden peruselementti. Jos olemme ystävällisiä, koska uskomme olevamme toista parempia, antamiselta putoaa pohja.

Miten sitten autatkin – vapaaehtoisena soppakeittiössä, lahjoittamalla rahaa asunnottomien hyväksi tai lohduttamalla ystävääsi – kunnioita autettavaa. Älä ajattele, että hän on sinua huonompi tai luule, ettei hänellä ole mitään tarjottavaa sinulle.

Me kaikki olemme haavoittuvaisia ja tarvitsemme aina välillä apua. Ystävällisyys virtaa myös toiseen suuntaan; välillä olemme vastaanottajina. Sitä paitsi antaminen tuntuu hyvältä; saamme siitä aina itsekin jotain.

  1. Aloita kotoa.

Tutkimuksissa on todennettu sekin valitettava seikka, että useimmat meistä ovat todennäköisemmin kohteliaita ja ystävällisiä ventovieraita kohtaan kuin niitä kohtaan, joita näkevät päivittäin.

Kaikki myönteinen vuorovaikutus on toki hyväksi, mutta ystävällisyyttä kannattaa harjoittaa myös kotona. Lämpöä ja välittämistä voi toden totta olla vaikeampi osoittaa niille, joiden kanssa olemme jatkuvasti tekemisissä ja jotka aina silloin tällöin ärsyttävät, ikävystyttävät tai kohtelevat meitä tylysti. Toisaalta, kun pystymme siihen, tiedämme olevamme jo pitkällä!

Ystävällisyys ei välttämättä tarkoita suuria eleitä. Meidän ei tarvitse liittyä rauhanturvajoukkoihin voidaksemme lisätä myötätuntoa elämäämme. Parempi on aloittaa lähipiiristä. Miten kohtelet ihmisiä, joiden kanssa asut?

  1. Muista, että ystävällisyys on harjoitus eikä projekti.

Ystävällisyyttä harjoitellessa haasteilta ei voi välttyä. Joku matelee aina edessä etanan vauhtia tai ohittaa oikealta. Töissä juorutaan ilkeään sävyyn. Jumitumme jonoon, puolituttu kommentoi kiukkuisesti päivitystämme somessa, otamme yhteen kaverin kanssa. Ja niin pitääkin.

Ystävällisyyteen kannattaa suhtautua leikkisänä seikkailuna eikä projektina, joka on suoritettava loppuun. Haemmehan sentään elämäämme kokonaisvaltaista hyvinvointia ja merkityksellisyyttä. Ystävällisyys ei ole saavutus, jonka voisi ruksata käsitellyksi tehtävälistalta.

Sen sijaan voimme tulla vähitellen tietoisemmaksi siitä, mitä tapahtuu, jos poikkeamme ystävällisestä linjastamme, ja palata sen jälkeen myötätunnon polulle. Parhaiten vaalimmekin itsessämme ystävällisyyttä ja hyvää tahtoa palaamalla sen pariin yhä uudelleen.

Leena Siitonen

Leena Siitonen, FM, on henkisen kasvun ohjaaja ja näkijä, jonka esikoiskirja Lempeän elämän käsikirja säätäjille ilmestyy syyskuussa Viisas elämä -sarjassa.

Leena kirjoittaa ja luennoi henkisen kasvun aiheista, järjestää voimauttavia iltoja ja workshoppeja ja tekee auratulkintoja Iloinen Aura -yrityksessään. Hän haluaa auttaa ihmisiä muistamaan oman sisäisen viisautensa ja voimansa ja rohkaista heitä lempeästi luottamaan intuitioonsa.

Tilaa tästä Iloisen Auran uutiskirje! Saat inspiraatiota henkiseen kasvuun ja heti tilattuasi ilmaisen videoluennon Viisi vinkkiä lempeämpään arkeen.

Tutustu Leenan auratulkintoihin, workshoppeihin, kursseihin ja kirjaan.

Seuraa Leenan iloisia päivityksiä Facebookissa ja Instagramissa.

Onko elämä joskus pelkkää suorittamista? Oletko usein liian ankara itsellesi? Hukutko välillä arjen vaatimusten keskelle? Tervetuloa Rakas ihana minä -verkkokurssille voimistamaan yhteyttä aitoon itseesi ja ottamaan askelia kohti itsesi hyväksymistä ja lempeämpää elämää! Voit aloittaa kuusiosaisen kurssin milloin haluat ja edetä kaikessa rauhassa, omassa tahdissasi.

Kommentoi!

kommenttia