Bling! Sähköpostiini saapuu jokaperjantainen viikkokirje lasteni päiväkodista. Paneudun innolla lukemaan kirjeestä viikon kuulumisia, tunnelmia ja lasten pohdintoja. Mukana on aina myös kuvia lasten puuhailuista niin päiväkodissa kuin retkillä. Pienet asiat ja niiden esille nostaminen tuntuvat hyvälle! Aina lapsi ei itse osaa tuoda esille päivän tapahtumia, mutta kirjeen kautta vanhempana voin myös palata menneeseen ja jatkaa keskustelua kotona vaikkapa viikon teemana olleesta reilusta kaveruudesta.

Saatuani jälleen viikkokirjeen sähköpostiini jäänkin pohtimaan, millaisen viikkokirjeen itse voisin kirjoittaa itselleni tai kenties perheelleni tästä viikosta. Millaisia hyviä asioita, hauskoja hetkiä, sattumuksia ja pohdinnan alla olevia kysymyksiä tämä viikko on pitänyt sisällään? Onko viikkoon mahtunut jotain johon olisi hyvä kenties vielä palata tai purkaa auki? Voisiko jotain kivoja juttuja fiilistellä vielä lisää tai antaa tunnustusta siitä, että jokin ongelma saatiin kuin saatiinkin ratkaistua?

Sanotaan, että päivä alkaa aamusta ja jo aamun ajatukset ja koetut tunteet lähtevät viemään päivää tiettyyn suuntaan.  Väärällä jalalla ei kannata nousta sängystä, tiesi jo isoäitini sanoa! Mutta sen lisäksi, että meidän olisi hyvä huomioida aamurutiiniemme lomassa mielen liikkeitämme ja suunnata huomiota tietoisesti hyviin asioihin, pätee sama myös siihen hetkeen, kun illalla annamme auringon laskea kuluneen päivän ylle – tai kun suljemme työpaikan oven ja riennämme viikonlopun viettoon.

Pienillä valinnoilla on suuri merkitys. Entä jos työviikkokin päätettäisiin viikkokirjeeseen, jossa tietoisesti nostaisimme mieleen vielä ne viikon tähtihetket, onnistumiset ja sen, miten niistä kipeistäkin asioista selvittiin. Kirjeeseen voisi laittaa mukaan myös kiitokset niin työkavereille kuin kotijoukoille ja tuoda esille konkreettisia asioita, joissa olemme saaneet apua ja tukea.

 

Kun opimme tarkastelemaan asioita uudesta kasvun, kehityksen ja voimavarojen näkökulmasta, kasvatamme samalla myös psykologista pääomaamme, kuten itseluottamusta, toiveikkuutta ja taitoa suhtautua asioihin optimistisemmin.

 

Kun tietoisesti harjoittelemme löytämään arjesta hyviä asioita, luomme positiivista mieltä itsellemme, mikä heijastuu myönteisesti yleiseen jaksamiseemme sekä ihmissuhteisiimme. Kun opimme tarkastelemaan asioita uudesta näkökulmasta, kasvatamme samalla myös psykologista pääomaamme, kuten itseluottamusta, toiveikkuutta ja taitoa suhtautua asioihin optimistisemmin. Sen lisäksi, että olomme tässä hetkessä paranee, myös kykymme sietää ja selvitä tulevista vastoinkäymisistä ja takaiskuista vahvistuu.

Tällä viikolla eskari-ikäiseni viikkokirjeessä kerrottiin lasten päättäneen viikkonsa piirtämällä kuvia viikon tähtihetkestään. Odotan innolla, että pääsen näkemään piirustukset ja keskustelemaan aiheesta lisää lasteni kanssa.

Ja aionpa tästä eteenpäin seurata päiväkodin hyviä oppeja ja ottaa tavaksi kirjoittaa oman viikkokirjeeni. Ehkäpä voisin itsekin etsiä myös värikynät esille ja piirtää tai tallentaa tähtihetkeni valokuvin.

Olisiko sinullakin viikkokirjeen kirjoittamisen aika?

Mielelläni kuulisin myös, mikä on sinun paras hetki viikon tai vaikkapa tämän kuluneen päivän aikana!

Tähtihetkien värittämää elokuuta sinulle!

Mari

Ps. Joko olet tutustunut keväällä ilmestyneeseen kirjaani ”Naurun hyvää tekevä voima – Löydä tie elämäniloon”? Kirja tarkastelee laajasti sitä, miten voimme edistää hyvinvointia kehittämällä sekä ajattelu- että toimintatapojamme. Oma kokemukseni ja käytännön esimerkit yhdistettynä monialaiseen tutkimustietoon avaavat hyvin sen, miten jokainen voi oppia vahvistamaan positiivisia tunteita arjessaan ja löytää oman naurunsa ja elämänilon lähteille.

Lisätietoja minusta ja järjestämistäni työyhteisökoulutuksista löytyy nettisivuiltani www.intovaattori.fi. Järjestän myös kursseja yksityisille. Lue lisää niistä tästä.

Kommentoi!

kommenttia