Valtaosa nykyisin julkaistuista joogakirjoista on harjoitusoppaita. Vaikka asanat näyttelevätkin pääosaa useimmissa tämän lajin opuksissa, parhaat harjoitusoppaat toki sisältävät jonkin verran tietoa myös joogan historiasta ja filosofiasta. Usein sisältö jää kuitenkin tältä osin varsin kevyeksi.

Joogaa syvällisesti käsittelevien harjoitusoppaiden valitettavaa aukkoa onneksi paikkaa Janne Kontalan tuore Joogan sydän (Basam Books 2015). Teos on harvinainen yhdistelmä käytännön ohjeita, filosofiaa ja – mikä poikkeuksellisinta – joogan hengellistä puolta.

Absoluuttinen totuus

Jo ensimmäisellä sivulla käy selväksi, että Joogan sydän on erityinen kirja. Kontala toteaa, että lukuisten joogakirjallisuudessa yleisten teemojen, kuten terveyden, hyvinvoinnin ja paremman ulkonäön sijaan hänen kirjansa käsittelee joogan suhdetta ”absoluuttiseen totuuteen”.

Pyrkimys absoluuttiseen totuuteen, olemassaolon perimmäisen luonteen oivaltamiseen ei ole Kontalan mukaan pelkästään yksi joogan monista mahdollisista tavoitteista, vaan sen perimmäinen ydin. Kirjan johdanto sivuaakin sellaisia nykyjoogakirjallisuudessa harvoin kohdattuja aiheita kuin usko, jumala ja itseoivallus.

Tällainen lähestymistapa epäilemättä säikäyttää pois useimmat sellaiset lukijat, joita ahdistaa joogan ja uskonnon mainitseminen samassa lauseessa. Tämä sääli, sillä ollaanpa totuuden absoluuttisuudesta mitä mieltä hyvänsä, Joogan sydän on syvällisyytensä lisäksi mahdollisesti selkein ja käytännönläheisin lukemani joogaopas.

Emme harjoita joogaa itsemme takia

Asanat ja hengitysharjoitukset haukkaavat leijonanosan myös Joogan sydämen sivumäärästä. Muista joogaoppaista poiketen nämä harjoitukset asetetaan kuitenkin teoksessa oikeaan asiayhteyteensä: terveydellisten sivuvaikutustensa ohella niiden ensisijainen tehtävä on ”virittää” keho meditaatioon. Teknisten ohjeiden lisäksi Kontala valaisee harjoitusten sisäistä merkitystä.

Noin neljäsosa kirjasta käsittelee meditaatiota ja erityisesti mantrojen käyttöä meditaation apuvälineinä. Nykyisessä kielenkäytössä meditaatio latistuu usein rauhoittumiseksi ja rentoutumiseksi. Vaikka nämä ovatkin välttämättömiä askeleita tietoisuuden syvemmille tasoille kuljettaessa, Kontala osoittaa, että meditaatiossa on lopulta kyse jostain muusta.

Lopuksi Joogan sydän käsittelee joogaharjoituksessa väistämättä kohdattavia esteitä ja vaikeuksia, sekä Patanjalin kahdeksanosaiseen menetelmään sisältyviä kieltoja (yama) ja määräyksiä (niyama).

Luku sisältää myös kirjan haastavimman ja nykyjoogalle vieraimman ajatuksen, joka itse asiassa kulkee koko teoksen läpi: Emme harjoittele tullaksemme paremmiksi ihmisiksi, voidaksemme paremmin tai kokeaksemme hyvää oloa, vaan tullaksemme osaksi jotain itseämme suurempaa. Joogan avulla voimme lakata olemasta oman elämämme keskipisteitä.

Mikä on joogan sydän?

Joogan syvällisemmistä puolista kirjoittaminen on vaikeaa ilman, että jooga alkaa vaikuttaa jotenkin suurelta, tavoittamattomalta ja monimutkaiselta. Joogan sydän –kirjan hienous onkin ennen kaikkea siinä, että se ei synnytä tällaista vaikutelmaa, vaan pitää asiat helposti lähestyttävinä.

Kirjan lopussa Kontala kirjoittaa:

”Joogan hyödyistä nauttiakseen ei tarvitse olla lainkaan kiinnostunut joogan ajatusmaailmasta. Mutta on silti hyödyllistä pohtia joogaharjoituksen päämääriä ja joogan eri kerroksia. Keskittynyt ja päämäärätietoinen harjoittelu tuottaa paremman tuloksen oikeastaan millä tahansa inhimillisen kulttuurin osa-alueella, eikä joogan harjoittaminen ole mikään poikkeus.”

Tämä on mielestäni kaiken joogaa käsittelevän kirjallisuuden tärkein anti. Tarvitsemme käytännön lisäksi myös älyllistä ymmärrystä siitä, mitä olemme tekemässä, oli kyse mistä tahansa toiminnasta.

Toinen tärkeä kysymys, johon Kontala kirjansa lopussa paneutuu on se, mikä oikeastaan tekee joogasta joogaa. Nykyisin on epämuodikasta sanoa, että jollakin asialla on tietty olemus tai muuttumaton ydin. Jostain syystä erityisesti jooga kärsii syndroomasta, jonka mukaan ”kaikki on joogaa”. Totta kyllä, kaikkea joogaksi kutsuttua kutsutaan tällä nimellä jostain syystä. Jooga myös muistuttaa ulkoisesti monia muita asioita. Sillä on kuitenkin myös erityislaatunsa.

Kontalan mukaan joogasta tekee joogaa pyrkimys mielen hallintaan:

”Jos valitsemme harjoittaa joogaa saavuttaaksemme jonkin toisen päämäärän – paremman terveyden, vähemmän stressiä – meiltä voi mennä sivu suun joogaharjoituksen sisäinen ulottuvuus. Siksi Hatha Yoga Pradipika (4.79) kertoo, että jos teemme joogaharjoituksia vailla pyrkimystä mielen hallintaan, se ei varsinaisesti edes ole joogaa.”

Joogan sydän on yhtä aikaa haastava ja helposti lähestyttävä kirja. Ainoa vastaava teos, jossa käytäntö ja filosofia kietoutuvat yhtä mutkattomalla ja antoisalla tavalla yhteen, on T. K. V. Desikacharin hämmentävän samanhenkisesti nimetty, mutta sisällöltään aivan erilainen The Heart of Yoga. Nimikaimansa tavoin Kontalan teos on harvinaisen täysipainoinen joogaopas, jonka pariin tulee palattua varmasti vielä moneen kertaan.

Kuva: Freepik

Erakkomajoista kuntosaleille on ilmestynyt! Saatavilla nyt Basam Booksin verkkokaupasta ja kirjakaupoista kautta maan!

Matti ja Perttu Häkkinen keskustelevat joogan historiasta Viisas elämä -klubilla 2.11.2015 klo 18.00.

Matti Rautaniemen muuhun tuotantoon voit tutustua osoitteessa www.mattirautaniemi.com.

Kommentoi!

kommenttia