Haluisitko lopettaa jonkin sitkeääkin sitkeämmän tutun, vanhan tavan: esimerkiksi suklaan syönnin, tupakoinnin tai rakkausriippuvuuden? Riippuvuus jostakin hetken huumasta, joka pienen hetken tuo helpotusta, lohtua, oman voiman tunnetta ja hyvää oloa. Tiedät ja tunnet kehossasi, että oma paheesi ei tee sinulle hyvää. Tiedät, että paha tapa tuhoaa terveyttäsi, hyvinvointiasi tai ihmissuhteitasi.

Tunteet ovat sisäisessä päätöksenteossa vahvoja vaikuttajia – tiedostamattomina spontaaneja johtajia. Tieto ei yksin auta luopumaan pahasta tavasta. Se saa vain omantunnon kolkuttamaan, sisäisen syyttelijän vauhtiin tai itseinhon esiin. Merkityksen oivaltaminen on iso harppaus eteenpäin! Jos jokin tavoite on sinulle supertärkeä ja voittaa pahan tavan tuoman hetken huuman – paha tapa voi jäädä yllättävän helpostikin. Toisaalta pahan tavan taustalla olevat tunteet ja tarpeet eivät valitettavasti näin tule ratkaistuiksi. Paha tapa voi saada uusia ilmenemismuotoja, riippuvuus siirtyä toiseen kohteeseen tai laueta uudelleen stressaavassa tilanteessa. Esimerkiksi tupakasta luopuminen voi johtaa ylenmääräiseen herkutteluun limuilla ja karkeilla.

Albert Pesso ja Diane Boyden-Pesso kehittivät 1960-luvulla oman menetelmän tunnehyvinvoinnin lisäämiseksi. Sitä kutsutaan Pesso-Boyden System Psychomotoriksi. Siinä perusajatuksena on, että lapsen biologiaan perustuvien perustarpeiden (turvallinen paikka, hoiva, suojelu, tuki ja rajat) pitäisi tyydyttyä optimaalisessa iässä ja optimaalisissa ihmissuhteissa. Jos perustarpeet tyydyttyvät, mieleemme jää tasapainoisia, eheitä kokemuksia. Jos näin ei käy, aivoihin ohjelmoituu tuskallisia vaille jäämisiä tai traumaattisia kokemuksia. Ongelmana on, että lapsuuden vaille jäämiset huutavat täyttymystään ja traumat ratkaisuaan aikuisuudessakin! Ne ovat primitiivisiä ja vaikeuttavat oman toiminnan tasapainoista johtamista hyvistä yrityksistä ja tiedosta huolimatta. Ne kiilaavat siis aikuisen tarpeiden ja tavoitteiden ohi.

Ehdin olla Albert Pesson intensiivisessä opetuksessa kolmisen viikkoa Bostonissa vuonna 2014 (sekä Albert että Diane kuolivat iäkkäinä vuonna 2016). Albert selitti, että riippuvuuksien taustalla on usein puutteellinen kokemus hoivasta: muistoja ajalta, jolloin olemme olleet riippuvaisia, että toiset ihmiset olisivat pitäneet huolta tarpeistamme ja auttaneet niiden täyttymisessä. Riippuvuudet voivat olla yrityksiä paikata alkuperäisiä, tietoisesta mielestä unohtuneita kipeitä kokemuksia. Esimerkkinä voisi olla vauva, jonka nälkään ei ole reagoitu riittävän nopeasti ja empaattisesti. Vauva voi näin ajautua kokemaan pelkoa tai kauhua nälän tunteen aktivoituessa. Jos taas vauvan tarpeisiin reagoidaan, hän oppii luottavaiseksi, että tilanne ratkeaa vastakin parhain päin. Aikuisuudessa tämän vaille jääneen ihmisen voi olla vaikea kestää nälkää. Hän haluaa olla varma, että käsillä on aina nopeasti nälän tunteen häivyttäviä herkkuja, joihin hän voi tarvautua milloin tahansa.

Onnellista kuitenkin on, että aivoja voi ”ohjelmoida” uudelleen! Tämän vahvistaa myös moderni neurotiede. Pessojen kehittämässä menetelmässä luodaan aivoille uusia onnellisia, optimaalisia muistoja oikeaan ikään ja optimaaliseen, kuvitteelliseen ihmissuhteeseen. Nämä uudet muistot korvaavat tunnetasolla vaille jäämisen kokemuksia. Toki ihminen muistaa todellisen menneisyytensä, mutta oleellista on, että haitallinen tunneyhteys siihen katkeaa. Menneisyyden oikeat muistot säilyvät tarinoina, mutta ne eivät enää varjosta tunne-elämää.

Mitä siis voit tehdä, jos haluaisit päästä jostakin paheestasi eroon? Tiedät varmaan, että muutos edellyttää omaan epämukavuusalueeseensa tutustumista! Avain on hetkessä, jolloin on vastustamaton kiusaus sortua riippuvuuden houkutukseen. Hetkeen, jolloin haluaisit vain sokeasti toimia, et pysähtyä tutkimaan tilannetta. Ideana kuitenkin on, että tunnistaisit sen hetkisen tunnetilasi ja taustalla olevan tarpeen. Hengitä syvään, jää kuulostelemaan oloasi. Jos sinusta tuntuu luontevalta, kosketa itseäsi lempeästi ja hyväksyvästi: aseta kätesi siihen kohtaan kehollesi, mihin kätesi hakeutuu itsestään. Kysy itseltäsi: mitä oikeasti tarvitsen juuri nyt? Mitä tunnetta en haluaisi juuri nyt tuntea? Vastaus voi nousta spontaanisti mieleesi!

Seuraava askel on, että tunteen takana oleva tarve saisi täyttymyksensä. Esimerkiksi edellä kuvatussa nälkäesimerkissä taustalla voi olla pelko, että ihminen ei saa riittävästi ruokaa, eikä ainakaan oikeaan aikaan. Hän voi toki vakuuttaa itseään tässä hetkessä, että aikuinen hänessä pitää huolta ruokailusta, eikä pieni nälkä ole vaarallinen. Tehokkaampi ja pysyvämpi vaikutus kuitenkin tulisi, jos hän saisi uuden onnellisen muiston, jossa häntä rakastava aikuinen olisi menneisyydessä kuullut herkällä korvalla hänen ruokailuun liittyvät tarpeensa ja antanut ruokaa. Näin hän olisi aina koko elämänsä ajan voinut olla rento ja luottavainen asian suhteen.

Uuden muiston luomisessa tarvitaan Pesso-Boyden System Psychomotor- menetelmään perehtynyt ohjaaja. Työskentely on hyvin voimauttavaa ja vahvistaa omaa kykyä pitää itsestä entistä parempaa huolta.  Pessojen menetelmä voi kuulostaa epäuskottavankin yksinkertaistetulta mallilta. Sen tehokkuus perustuu kuitenkin henkilökohtaisuuteen: siinä seurataan ihmisen henkilökohtaista tarinaa ja tunteita. Optimaaliset uudet muistot eivät ole yleistyksiä, vaan ne luodaan vastaamaan spesifisesti sitä, mitä ihminen itse kokee tunnetasolla hyväksi.

PBSP-menetelmää sovelletaan useissa Euroopaan maissa ja mm. psykoterapian tukena. Menetelmään voit tutustua Kotona kehossa II-seminaarissa Tampereella 27.-28.10. Lue lisää PBSPstä ja seminaarista

 

Riitta Saarikko

www.viisaskeho.fi

 

Tulossa olevia tapahtumia:

Kotona kehossa II -seminaari 27.-28.10. Tampereella, lue lisää

Kotona kehossa -valmennus alkaa marraskuussa, lue lisää

Kommentoi!

kommenttia