Seuraava muutaman blogin sarja Mielen voima työssä blogeihin liittyen käsittelee tunteiden roolia työssä. Tämä blogi avaa tuon sarjan ja käsittelee pelkoa työssä.

 

Pelot ovat useissa tapauksissa menestyksen esteenä. Pelko lamauttaa ja estää tarttumasta toimeen. Usealla henkilöllä on kokemuksia työtilanteista, jolloin hän on ollut aikeissa tehdä tai sanoa jotakin mutta pelon ottaessa vallan on henkilö jähmettynyt eikä ole saanut sanaa suusta tai ei ole ryhtynyt toimeen vaikka alkuun oli ideasta innostunut. Pelko kaventaa myös ajattelua, jolloin mahdollisuuksia on vaikea havaita, koska suuri osa havainnoista näyttäytyy uhkina ja riskeinä.

Pelon tunteen ollessa päällä on vaikea olla avoin ja luottaa muihin. Toisaalta pelon ohjaama toiminta ei myöskään herätä luottamusta muissa. On vaikea osoittaa kiinnostusta muiden ideoille tai edes kuulla heitä syvästi mikäli pelkää. Tällöin vähäinenkin kritiikki tai edes idean kommentointi johtaa helposti puolustuskannelle asettumiseen. Tätä kautta yhteistyö kärsii. Ylipäänsä pelko vie paljon energiaa ja fokusta pois itse tekemisestä. Pidemmän päälle pelko aiheuttaa stressiä ja johtaa väsymiseen.

Pelossa on kyse siitä, mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että pelko on aina se mikä ei ole olemassa. Jos pelkosi koskee sellaista mitä ei ole olemassa, pelkosi on 100 % mielikuvitusta.

Sadhguru

Pelkojen taustalla ovat virheelliset uskomukset. Näin ollen pelko on eräällä tapaa illuusio. Sitä ei kuitenkaan tule kieltää tai vähätellä, sillä moni ihminen elää elämäänsä pelon kautta. Oleellista onkin laskea irti virheellisistä uskomuksista ja ajattelumalleista, jotka ovat pelkojen takana. Kokiessaan pelkoa, on yksilön puhe tyypillisesti itseä arvostelevaa ja väheksyvää. Hän saattaa kertoa itselle tarinoita kuten: ”En ikinä opi tätä.”, ”Ei tästä mitään tule.” ja ”En selviä tästä.” Vastaavasti toinen henkilö saattaa samassa tilanteessa omata ratkaisukeskeisen asenteen ja kysyä itseltään: ”Miten opin tämän tehokkaasti”, ”Miten saamme tämän toimimaan”, ”Miten onnistun tekemään tämän hyvin.” ja saamiensa vastausten myötä ryhtyy toimeen. Sen sijaan henkilö joka jatkuvasti lykkää toimeen ryhtymistä erilaisiin tekosyihin vedoten saattaa pelätä epäonnistumista. Hän saattaa pelätä mitä muut ajattelevat mikäli hän ei onnistu. Hän voi antaa mielessään ylisuuret merkitykset sille mikäli jokin työtehtävä ei onnistu, ajatellen että muut hylkäävät hänet. Jotkut ihmiset taas pelkäävät menestymistä. Menestymisen tilanne on heille uusi ja täten se herättää epävarmuuden tunteita. Menestyminen voi joillakin henkilöillä olla ristiriidassa heidän minäkuvansa kanssa ja täten herättää pelkoa: kuka nyt olenkaan kun menestyn? Samalla hän saattaa itse sabotoida menestymisensä, esimerkiksi keskeyttämällä projektin juuri ennen sen valmistumista. Tämän taustalla ovat henkilön omat pelot ja itseä rajoittavat uskomukset. Henkilö saattaa myös pelätä sitä miten hänen ystävänsä suhtautuvat häneen jos hän menestyy – hyväksytäänkö häntä enää joukkoon? Useimmissa tapauksissa kyseiset pelot ovat täysin aiheettomia, ja ne saavat ylisuuret mittasuhteet henkilön pyöritellessä niitä vain omassa päässään.

Kuolema ei ole suurin menetys elämässä. Suurin menetys on se, mikä kuolee sisällämme, kun vielä elämme.

Norman Cousins

Sen sijaan omat pelot kieltää itseltä, toimii usein paremmin se, että tulee niistä tietoiseksi. Tällöin on helpompi valita toisin, katkaista toimimaton kehä ja laskea irti rajoittavista uskomuksista sekä ajattelumalleista. Eräs melko yleinen pelon ilmenemismuoto on pelko esittää kysymyksiä. Tällöin henkilö saattaa ajatella mitä muut hänestä ajattelevat kun hän esittää kysymyksiä työssä, että pidetäänkö häntä typeränä jos hän ei tiedä jotain asiaa työssä. Kun johtajilta on kysytty, mitä virheitä he tekivät aloittaessaan uudessa asemassa, yleisin vastaus on: ”En esittänyt tarpeeksi kysymyksiä.”

Toinen hyvin tyypillinen pelon ilmenemismuoto on myötäily vaikka olisi itse toista mieltä. Tällöin palavereissa yksi tai useampi henkilö myötäilee esitettyä ideaa vaikka on itse asiasta täysin eri mieltä. Näin uusia näkemyksiä ei synny.

Joillakin henkilöillä pelon kautta toimiminen ilmenee siten, että he ovat työssä joka ei ole kiinnostanut heitä pitkään aikaan. Työpävän päättymistä odotetaan innolla ja jo hyvissä ajoin aletaan laskea päiviä seuraavaan lomaan. Pelko vaihtaa työpaikkaa saa pysymään työssä josta ei nauti. Henkilö saattaa epäillä löytävänsä uutta työtä tai kykyään oppia uusia asioita uudessa työpaikassa. Näin henkilö pitäytyy kiinni tutussa työpaikassa.

Kaikki kielteisyys lähtee pelosta. Kun joku on vihainen, hän on peloissaan. Kun joku on ilkeä, hän on peloissaan. Kun joku on määräilevä, hän on peloissaan. Kun joku on julma, hän pelkää. Ei ole pelkoa, jota rakkaus ei voi poistaa.

Marianne Williamson

Tutkimusten mukaan johtajien yleisin pelko se, että johtaja olisi epäpätevä. Moni johtaja pelkää että henkilöstölle selviää, että hän ei ole tarpeeksi hyvä. Tämäkin pohjautuu yleensä itseä rajoittaviin uskomuksiin ja saa aikaan omien kykyjen epäilyä. Omien kykyjen epäily vähentää itseluottamusta ja voi paikoin johtaa ”roolin vetämiseen” työssä. Tällöin aitous puuttuu. Osa johtajista pelkää haavoittuvaisena olemista. Tämänkin taustalla on virheellinen ajattelutapa johtamisesta sekä omat pelot. Kyseinen pelko saa aikaa etäisyyden pitämistä henkilöstöön ja täten yhteyden ja luottamuksen heikkenemistä heihin. Ylipäänsä pelot niin johtajan työssä kuin myös muillakin työntekijöillä saavat aikaan toimimatonta käyttäytymistä. Tämä tulee esille siten, että vaikeilta tuntuvia asioita ei selvitetä töissä, ei olla avoimia ja ei jaeta tietoa. Johtajien omat pelot heijastuvat aika ajoin myös pelolla johtamiseen eli komenteluun, ylikontrolloimiseen, huutamiseen, moittimiseen ja ”räjähtämiseen”.

Seuraavan kerran kun koet pelkoa, voit kokeilla seuraavaa: Tule tietoiseksi siitä, sen sijaan että kiellät sen itseltäsi. Samalla voit havaita missä kohtaa kehossa se ilmenee. Tämän jälkeen ole vain kyseisessä tunteessa. Kun jätät menneisyyttä koskevat ajatukset syrjään, kuten mitä joskus tapahtui ja tulevaisuutta koskevat ajatukset siitä, mitä voi mahdollisesti tapahtua, ja olet vain puhtaassa tunteessa ilman tarinoita, ”palaa” tunne. Näin se mitä kutsuit peloksi transformoituu. Kun pelon tunne on poissa tarkastele, miten ajatuksesi kyseiseen tilanteeseen liittyen ovat muuttuneet ja miten erilaista toimintaa siitä seuraa.

 

Lisää aiheesta kirjasta Virolainen & Virolainen: Mielen voima työssä

mielen-voima-työssä-kansi

 

Kommentoi!

kommenttia