Monen (välillä myös minun) takaraivossa elää sitkeästi käsitys, että henkisen ja tiedostavan ihmisen pitäisi olla käytännössä lähes valaistunut: aina hymy huulilla, loputtoman kärsivällinen, joka tilanteessa henkeäsalpaavan zen.

Elämänkin olisi syytä olla kaikin puolin kunnossa: kukoistava parisuhde (ei koskaan typeriä riitoja tai lapsellista kuittailua), ihanat lapset, kehittävät harrastukset, töissä aina homma hallussa. Sen mitä nyt joogaamiselta, superfood-smoothieiden väsäämiseltä ja meditoinnilta ehtii.

Haloo! Tunteeko joku tällaisen ihmisen? En minä ainakaan, onneksi.

Olemme syntyneet tänne oppiaksemme, oivaltaaksemme, päästäksemme eteenpäin. Se tarkoittaa, että opittavaa riittää niin kauan kuin täällä tallustelemme. Se tarkoittaa, että sählääminen ja kompurointi kuuluvat asiaan. Se tarkoittaa, ettei meidän tarvitse olla valmiita.

Olemme samaan aikaan sekä täydellisiä – juuri sellaisia kuin meidän pitääkin olla – että keskeneräisiä.

Muistetaanhan olla itsellemme armollisia silloinkin, kun kaikki tuntuu menevän päin seiniä. Kun rahat ovat tiukalla, pomo komentelee, masentaa ja onkin näköjään tullut taas pari kiloa lisää. Kun suunnitelmat eivät ota toteutuakseen ja usko omiin kykyihin horjuu.

Aina ei tarvitse jaksaa ja olla reipas. Saa itkeä. Saa huutaa. Saa väsyä. Saa tehdä virheitä. Juuri se on elämää.

Vaikeudet ja niiden sisältämät opetukset auttavat meitä kasvamaan ja vievät meitä lähemmäksi omaa valoamme. Ne näyttävät meille, mikä on todellista ja mikä harhaa, mitä meidän on vielä opittava tai mistä luovuttava.

Ne eivät kerro siitä, että meissä on jotain vikaa tai että olemme epäonnistuneita, päinvastoin. Ne kertovat, että olemme ihmisiä ja teemme juuri sitä, mitä meidän on tarkoituskin tehdä: opimme, kokeilemme, erehdymme, oivallamme.

Mitä jos rakastaisimme itseämme myös niinä huonoina päivinä? Jos olisimme itsellemme silloin aivan erityisen lempeitä? Jos antaisimme itsellemme anteeksi, ettemme taaskaan olleet täydellisiä? Jos hyväksyisimme itsemme sellaisina kuin olemme juuri nyt, tässä vaiheessa matkaamme?

Leonard Cohen tiivisti asian kauniisti laulussaan Anthem: Kaikessa on särö. Siitä valo pääsee sisään.

Juuri särösi tekevät sinusta kauniin.

Leena Siitonen

Leena Siitonen, FM, on henkisen kasvun ohjaaja ja näkijä, jonka esikoiskirja Lempeän elämän käsikirja säätäjille ilmestyy syyskuussa Viisas elämä -sarjassa.

Leena kirjoittaa ja luennoi henkisen kasvun aiheista, järjestää voimauttavia iltoja, ohjaa workshoppeja ja tekee auratulkintoja Iloinen Aura -yrityksessään. Hän haluaa auttaa ihmisiä muistamaan oman sisäisen viisautensa ja voimansa ja rohkaista heitä lempeästi luottamaan intuitioonsa.

Tilaa tästä Iloisen Auran uutiskirje! Saat inspiraatiota henkiseen kasvuun ja heti tilattuasi ilmaisen videoluennon Viisi vinkkiä lempeämpään arkeen.

Tutustu Leenan auratulkintoihin, workshoppeihin, kursseihin ja kirjaan.

Seuraa Leenan iloisia päivityksiä Facebookissa ja Instagramissa.

Onko elämä joskus pelkkää suorittamista? Oletko usein liian ankara itsellesi? Hukutko välillä arjen vaatimusten keskelle? Tervetuloa Rakas ihana minä -verkkokurssille voimistamaan yhteyttä aitoon itseesi ja ottamaan askelia kohti itsesi hyväksymistä ja lempeämpää elämää! Voit aloittaa kuusiosaisen kurssin milloin haluat ja edetä kaikessa rauhassa, omassa tahdissasi.

Onko elämä joskus pelkkää suorittamista? Oletko usein liian ankara itsellesi? Hukutko välillä arjen vaatimusten keskelle? Vielä ehdit ilmoittautua mukaan 15.1. alkaneelle Rakas ihana minä -verkkokurssille voimistamaan yhteyttä aitoon itseesi ja ottamaan askelia kohti itsesi hyväksymistä ja lempeämpää elämää!

Kommentoi!

kommenttia