Oman energian lisäämisessä ja toisten kohottamisessa päästään aivan uudelle tasolle, kun sitä harjoitetaan ryhmissä. Kaikkien jäsenten energian järjestelmällinen lisääminen on mahdollista kaikissa ihmisryhmissä. Sama ilmiö tulee esille pyhissä kirjoituksissa, kuten Raamatussa. Juuri yhteydenoton jumalalliseen energiaan ja sen vahvistamisen voi nähdä ryhmiin kokoontumisen perimmäisenä tarkoituksena.

Riippumatta siitä, onko kyseessä vapaa-ajan ryhmä tai työryhmä, tämä prosessi voi kohottaa jäsenten luovan voiman uskomattomalle tasolle.

Menettelyssä tarvitaan tarkkaavaisuutta heti vuorovaikutuksen alusta lähtien. Se johtaa ryhmän piirissä myönteiseen kehään, koska energiaa saava puhuja lisää saamansa energian omaan energiaansa ja lähettää tätä kasvanutta energiaa takaisin toisille, jotka kokevat entistä voimakkaamman energian ja lähettävät sitä vuorostaan takaisin. Tällä tavoin ryhmän energia vahvistuu jatkuvasti.

Ihanteellinen ryhmäprosessi

Siinä vaiheessa, jolloin joku ryhmän jäsen alkaa puhua, kaikki muut keskittyvät tietoisesti etsimään hänen kasvoistaan löytyvää korkeamman minän ilmettä. Tällä tavoin he tietävät itsekin lähettävänsä tarkoituksellisesti rakkautta ja energiaa tämän henkilön kohottamiseksi. Puhuja tuntee muista ryhmän jäsenistä lähtevän energiavirtauksen ja saavuttaa korkeamman hyvänolon ja selkeyden tunteen. Kun ensimmäinen puhuja lopettaa, energia siirtyy luontevasti seuraavalle puhujalle. Tämän siirtymän aikana suurin osa ryhmäläisistä tuntee energiatason laskevan. Seuraava puhuja kokee kuitenkin innoituksen huuman, kun hänen mieleensä tulee ajatus, totuus.

Meillä kaikilla on ollut tällainen kokemus monesti elämämme aikana. Meillä on yhtäkkiä jotain sanottavaa, ja jos ryhmä on oikealla aallonpituudella, se antaa meille tilaa sanoa sanottavamme. Tarkkaavaisessa ihanneryhmässä muut jäsenet tuntevat, kenen kuuluu puhua seuraavaksi, ja siirtävät yhtä aikaa keskittymisensä tähän henkilöön.

Yleisiä ryhmissä esiintyviä ongelmia

Siirtymät puhujasta toiseen voivat olla hankalia, koska kaksi henkilöä saattaa haluta puheenvuoroa samaan aikaan. Toinen puhuja erehtyy tällöin usein ajoituksesta, hän ei kenties kuuntele tarkkaan ja yrittää sanoa jotain väliin, mikä hänelle on tullut mieleen jo aiemmin. Kun keskusteluun pakotetaan ajatus, jonka hetki on väärä, ryhmä kokee lievän energiatason laskun ja tuntee, että uusi puhuja on vaihtanut puheenaihetta sopimattomasti. Kaikissa tilanteissa joku puhuja on sopivin. Hänellä on täydellinen käsitys siitä, mikä laajentaa käsillä olevaa puheenaihetta ja ohjaa sitä mielekkäiden oivallusten suuntaan.

Esiintyminen

Esiintyminen ryhmässä on sitä, että joku puhuja pitää puheenvuoroa itsellään tarpeettoman kauan. Yleensä tämä tapahtuu, kun ryhmän virtaus on hyvässä käynnissä. Kun energia ja huomio sitten alkaa luonnollisesti siirtyä edellisestä puhujasta toiseen henkilöön, puhuja ei huomaakaan sitä, vaan jatkaa omien ajatustensa esittämistä, keksii uutta sanottavaa, vaikka ryhmän mielenkiinto on jo herpaantunut.

Toisista jäsenistä tuntuu, että ryhmän virtaus on heikentynyt, ja usein heidän olonsa tulee levottomaksi. Ääritapauksessa ryhmä saattaa sortua itsekeskeiseen taisteluun, kun sekaannus saa useat jäsenet kilvoittelemaan puheenvuorosta. Kaikki ajattelevat, että heillä on jotakin parempaa sanottavaa.

Esiintyminen kuvastaa usein sisäisen turvallisuuden tunteen ongelmaa. Puhuessaan tällainen henkilö saa energiaa ja tuntee toisten huomion kohottavan häntä. Jos kyseinen henkilö ei yksin ollessaan pysty pääsemään tällaiseen tilaan edes vähäisessä määrin, hän toivoo pystyvänsä pitämään toisten mielenkiinnon yllä mahdollisimman pitkään.

Avain ongelman ratkaisuun on sen välitön tunnistaminen. Puhuja, joka tuntee olevansa vuorossa, voi keskeyttää esiintyvän puhujan diplomaattisesti. Jos puhuja ei luovuta puheenvuoroa, muutkin ryhmän jäsenet voivat tulla kohteliaasti avuksi, kunnes energia lopulta siirtyy oikealle henkilölle.

Canada Island

Jarruttaminen

Jarruttaja yrittää saada osakseen huomiota ja energiaa omaksumalla kaikessa vastakkaisen näkökulman. Tämäkin johtuu henkilön omasta turvattomuuden tunteesta. Usein laukaisijana on jonkin jäsenen jostain tietystä puheenaineesta esittämä huomautus. Reaktion voi myös laukaista toisen jäsenen persoonallisuus.

Jarruttamisen tunnistaa siitä, että keskustelun edetessä jouhevasti yksi ryhmän jäsen keskeyttää sen esittämällä vastakkaisen näkemyksen siitä, mitä puhuja on sanomassa. Joskus puhujat ovat luonnollisesti eri mieltä asiasta aidosti energiavirtauksen seurauksena. Tällöin toiset siirtävät huomionsa uuden puhujan näkökulmaan. Jarruttamistilanteessa joku ryhmän jäsen alkaa puhua, vaikka energia ei ole siirtynyt häneen. Muista tuntuu tällöin, että hän on keskeyttänyt puhujan.

Toinen esimerkki tästä ongelmasta on, että muiden jäsenten puhuessa ensimmäisen puhujan puolesta vastaanväittäjä jatkaa inttämistä, usein samoja näkökohtia toistaen. Yleensä henkilö, joka väittää vastaan kerran, jatkaa keskeyttämistä samaan tyyliin kerta toisensa jälkeen ja yrittää sillä tavoin jatkuvasti saada huomiota osakseen.

Jarruttaminen on ryhmässä vakava ongelma, koska se voi pysäyttää keskustelun jouhevan virtauksen. Ratkaisukeinona on nostaa asia diplomaattisesti tietoisuuteen. Jos ryhmän jäsenten tietoisuus on riittävän korkealla tasolla, asioista voidaan puhua tehokkaasti ilman syyttelyä tai tarpeetonta jyrkkyyttä.

Vaikeneminen

Ryhmissä esiintyvistä ongelmista yksi on se, että joku jäsen ei puhukaan vuorollaan, vaikka ryhmän energia on siirtynyt häneen. Tämäkin koetaan energiatason laskuna, virtauksen hidastumisena. Keskustelu on siihen asti saattanut edetä loistavan sujuvasti pitkänkin aikaa. Sitten sen hetkisen puhujan energia alkaa vähetä ja energia siirtyy jollekulle toiselle – mutta tämä pysyykin vaiti. Ryhmän jäsenten keskuuteen syntyy hämmennystä. On myös mahdollista, että joku katsoo sitä, jonka pitäisi ruveta puhumaan, mutta tämä ei silti avaa suutaan, vaan pysyttelee vaiti.

Suurin osa meistä tietää, miltä ryhmäkeskustelussa vaikeneminen tuntuu. Jossain vaiheessa olemme vielä mukana keskustelussa, kuuntelemme tarkkaan, ja sitten yhtäkkiä tunnemme energiaryöppeen, kun saamme ajatuksen tai oivalluksen tai keksimme jotain, mikä selventää käsillä olevaa aihetta. Seuraa hetken tauko, kun energia siirtyy meihin, mutta me emmimme ja vaikenemme.

Tämä ei ole yhtä haitallista kuin edelliset, mutta estää ryhmää olemasta niin tehokas kuin se voisi olla. Totuuden virtauksen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että kaikki ryhmän jäsenet sanovat sanottavansa oikealla hetkellä. Ongelman juuret ovat kyseisen henkilön itsevarmuudessa ja siinä, miten hän luottaa muihin ryhmän jäseniin. Vaikenemista voi estää huolehtimalla siitä, että ryhmän jäsenet eivät jännitä toisiaan. Kun useat jäsenet innostuvat, keskustelun tahti voi nopeutua liiaksi niin, ettei puhujille anneta tarpeeksi aikaa. Tällöin voi auttaa hidastaa tietoisesti tahtia niin, että ryhmäprosessiin tottumattomat jäsenet ehtivät toimia.

Kaikki me olemme joskus esiintyneet, väittäneet tarpeettomasti vastaan tai vaienneet silloin, kun meidän olisi pitänyt avata suumme. Jos olemme tietoisia näistä ryhmädynamiikan sudenkuopista, voimme oppia välttämään niitä.

Teksti perustuu James Redfieldin Oivaltava tietoisuus kirjaan.

Lämpimästi tervetuloa suosituille hyvinvointiretriiteille kesällä Hausjärvelle. Lue lisää ja ilmoittaudu täältä.

Sari on puhumassa tietoisuustaidoista Viisas Elämä -klubilla ma 18.4.

Kommentoi!

kommenttia