Itse kullakin lienee kokemusta siitä, miten positiivisessa tunnetilassa, yksilön kokiessa iloa, innostumista, mielenkiintoa ja uteliaisuutta energiaa riittää ja työskentely on tuotteliasta. Positiivisessa tunnetilassa ajattelu avartuu. Henkilö kykenee näkemään enemmän mahdollisuuksia ja löytämään tilanteisiin enemmän luovia ratkaisuja. Vastaavasti tunnetilan ollessa masentunut, ahdistunut tai pelokas, on energiataso tällöin alhaalla ja työpäivän aikana saa tehdyksi hyvin vähän. Tällöin ajattelu on suppeaa, mahdollisuuksia nähdään vähän ja fokus on tyypillisesti enemmän ongelmissa kuin ratkaisuissa.

 

Oleellista oman energisyyden edistämisessä on ensin tulla tietoiseksi omasta tunnetilasta ja ymmärtää, että siihen voi vaikuttaa. Työpäivän aikana eteen tulevat tilanteet ovat neutraaleja. Yksilö itse antaa niille merkityksen. Samalla voidaan havaita, että omat ajatukset vaikuttavat tunteisiin. Tämän voi itse kukin helposti havaita esimerkiksi ajattelemalla juuri nyt itselle läheisiä ihmisiä tai viime aikoina tapahtuneita miellyttäviä asioita tai luontoa. Kun kyseisiin mielikuviin eläytyy, voi samalla havaita tunnetilan nousevan. Vastaavasti kohdistamalla ajatuksia asioihin, jotka ovat aiheuttaneet viimeaikoina mielipahaa, on todennäköistä, että tunnetila laskee. Entä työpöydällä odottavat tekemättömät työt…toinen kiroaa mielessään niitä ja harmittelee tilannetta ja samalla hänen tunnetilansa laskee. Vastaavassa tilanteessa oleva toinen henkilö antaa tilanteelle mielessään eri merkityksen ja sanoo itselle kuinka mielenkiintoisten tehtävien pariin hän seuraavaksi sukeltaa. Tällöin hänen tunnetilansa nousee ja samalla hänen energiatasonsa tehtävän tekemiseen on täysin erilainen kuin edellä mainitulla henkilöllä.

Tunne-energian hyödyntämisessä työssä oleellista on aitous. Mikäli tuntee surua, on turha teeskennellä iloista. Tämän kaltainen toiminta saa aikaan tunteiden patomista, mikä usein johtaa väsymiseen. Kun tunteiden antaa tulla ja mennä, eikä jää niihin kiinni, edistää tämä energisenä pysymistä.

 

Kullakin yksilöllä on suurin vastuu omasta tunnetilasta. Oma roolinsa on kuitenkin myös organisaatioiden johtajilla. Useissa tutkimuksissa jossa tuhansilta johtajilta on kysytty johtamiseen liittyviä odotuksia, on keskeiseksi tekijäksi noussut henkilöstön innostaminen. Kyky innostaa henkilöstöä erottaa tehokkaimmat johtajat keskinkertaisista ja heikosti toimivista johtajista. Innostavat johtajat auttavat henkilöstöä saavuttamaan tavoitteet. He ovat itse innostuneita ja kykenevät luomaan innostavan vision. Johtaja voi kehittää taitojaan toimia innostavasti. Tätä edistää se, että hän on tietoinen omasta toiminnastaan ja siitä, millainen johtaminen innostaa henkilöstöä. Erittäin tärkeää on myös johtajan oma halu toimia innostuneesti sekä halu kehittää omaa johtamistaan.

Joissakin organisaatioissa on ymmärretty, että henkilöstön onnellisuus voi olla kilpailuetu. Sen sijaan että ajattelutapana on: ”Kun saan tämän projektin valmiiksi, olen onnellinen.” tai ”Kun saan ylennyksen olen onnellinen.”, ajattelutapana onkin: ”Kun olen onnellinen, se edistää projektin valmiiksi saattamista ja uralla etenemistä.” Tällöin on ymmärretty, että positiivinen tunnetila vaikuttaa positiivisella tavalla työskentelyyn. Lisäksi osa yksilöistä on oivaltanut, että hän voi kokea olevansa onnellinen ilman muutosta ulkoisiin tekijöihin. Tällöin mitä tahansa hän tekee on terveellisemmällä pohjalla. Hän kokee jo valmiiksi harmoniaa ja on energinen, mitkä heijastuvat positiivisella tavalla hänen työskentelyynsä.

 

Seuraava luento Mielen voima työssä teemaan liittyen on Tohtori Harri Virolainen pitämä luento aiheesta: Huippusuoritus työssä,  21.9. klo 16 Bisnes-päivillä, Messukeskuksessa, Helsingissä.

 

Lisää aiheesta kirjasta Virolainen & Virolainen: Mielen voima työssä

mielen-voima-työssä-kansi

Kommentoi!

kommenttia