Tämä on ensimmäinen postaukseni Viisas Elämä -sivuilla. Haluan täällä fiilistellä juuri tällä hetkellä omassa elämässäni olevia asioita ja ihmisiä. Olen itse parantuntunut vakavasta sairaudesta ja haluan täällä nostaa esiin juttuja ja oivalluksia mitä oma sairaus, tämä viisi senttinen ystäväni,  on tuonut elämääni.

Viime viikolla tapasin yhden erittäin arvostetun Tiibetiläisen lääkärin, Dr Machik:in. Olin tilannut sen mun elämään. Te tiedätte ti-lan-nut…  – oli niin uskomatonta ja toisaalta juurikin luonnollista että hän tuli. Kiinnostuin Tiibetiläisestä lääketieteestä joogaretriitilläni Intian Goalla viime helmikuussa. Tapasin siellä sekä Intian ayurvedan että Tiibetin lääketieteen lääkäreitä ja jotenkin tuntui että olen niin ”kotona”. Viime viikolla laitoin sitten viestiä yhdelle tapaamalleni Eric Rosenbush:lle jonka akupunktio-hoidossa olin Intiassa. Kyselin häneltä mistä voisin mahdollisesti tilata lisää Himalajan yrttilääkkeitä jotka olivat minulta jo  päässeet loppumaan.

Olin aivan varma että vastaus tulee joskus viikkojen päästä tai ei ollenkaan mutta Eric vastasi heti ja ihmetteli täydellistä ajoitusta. Hän kertoi että seuraavana päivänä yksi kuuluisa Tiibetiläinen lääkäri, Dr Machik, on läpikulkumatkalla Helsingissä. Tulee laivalla aamulla Virosta ja lentää iltapäivällä takaisin Tiibettiin. ”Pääsisitkö tapaamaan häntä jos mahdollisesti hänellä olisi aikaa tavata sinut?” Ai pääsisinkö!!  No todellakin. Tätähän olin tilannut.  Järjestettiin tapaaminen kauppakeskus Jumbon Coffee House kahvilaan. Mies hehkui sellaista rauhaa, jota en ole koskaan nähnyt kenessäkään. Sellaista läsnäoloa, mitä ei oikeastaan näe enää missään. Sellaista myötätuntoa, mikä on jotenkin jäänyt ihmisillä kaiken kiireen ja suorittamisen jalkoihin. Olin myyty.

Kuva: Bella Bash

Menin seuraavan päivänä pitämään joogatuntia ja en voinut olla jakamatta siellä tätä tarinaa. Kuinka tärkeää meidän on oikeasti pysähtyä löytääksemme edes palasen sitä rauhaa mitä Dr Machik hehkui.  Joskus pysähtyminen tulee pakon kautta. Itselläni vakavan sairauden ja jollain muulla jonkun muun kriisin kautta. Tämän Tiibetin ihmeen tapaamisen jälkeen sain kaksi facebook-viestiä kahdelta vanhalta ystävältä joita yhdisti samanlainen tarina. Molemmat olivat juuri eronneet, kadottaneet täysin elämänilon ja jatkuva kiire oli viemässä heitä kohti todellista uupumista. Pysähdyin oikein pohtimaan asiaa.

Olin juuri joogatunnillani puhunut asioista joista vaan täytyy päästää irti.  Asioista ja ihmisistä jotka ei palvele sinua enää. Jokainen juttu ja jokainen tapahtuma vie sinua eteenpäin kohti sitä mitä pitää.  Sinun ei tarvitse tietää mitä se on mutta sun täytyy LUOTTAA.  Ja just se kriisi (muutos) vie sinua  aimoharppauksen ETEENPÄIN – niinkuin mun kriisi minua. Oman sairastumisen johdosta vaan jotenkin ymmärsin paremmin että mikä tässä elämässä oikeasti on tärkeää. Ja vastapainoksi täytyy karsia sitä muuta pois. On pakko karsia että saa tilaa. Pakko!  On pakko tehdä jotain muutosta että tapahtuu muutosta. Mitä se muutos voisi olla sinun kohdalla? Usko omaan intuitioon. Millanen on sun unelmaelämä? Mitä siihen kuuluu? Ketä siihen kuuluu? Minkälainen on sun peruspäivä? Mikä sinulle on tärkeää? Mikä on sinulle se kaikkein ”omin” päivärytmi? Itse olen näitä ihan ”perusbasic” kysymyksiä joutunut miettimään moneen kertaan. Miettimään omia arvoja. Kriisi vie aina eteenpäin – se on varma. Ajatukset muuttuu, arvot syvenee. Haluaa tehdä juuri niitä asiota jotka kokee tärkeäksi.

Mikä tai kuka on sinun ”Tiibetiläinen lääkäri”? Mikä vie sinua eteenpäin tai kuka on juuri se henkilö jonka todella toivoisit näkeväsi? Usko siihen.  Tilaa se. Kriisin jälkeen suunta on vain eteenpäin. Ehkä muutaman mutkan ja välillä isojenkin peruutusmatkojen kautta mutta loppupeleissä suunta on eteenpäin.

Karita nettisivut ja blogi löytyy osoitteessa: www.uskallaparantua.fi

 

Kommentoi!

kommenttia