Maaliskuun Dharmanharjoitusohjeita

Jaamme jatkossa kuukausittain Viisas Elämä -blogissa suomalaissyntyisen buddhalaismunkki Taehye sunimin mietiskelyohjeistuksia. Maaliskuun Dharmaohjeistus on koko buddhalaisen harjoituksen ydin — se kattaa koko elämän.

Jalon kahdeksanosaisen tien seitsemäs osa on oikea tietoisena oleminen (sammā-sati).  Pālin-kielinen sana sati tarkoittaa valppautta, tarkkaavuutta, tietoista läsnäoloa.  Sillä on myös merkitys ”muistavuus”: harjoittajan mieli lipeää usein tietoisesta läsnäolosta, joten on jatkuvasti muistettava palata valppauteen.  

Tietoisena oleminen on suhtautumista elämään kokonaisuutena.  Miten voimme olla tietoisia?  Olemmeko tietoisia kehostamme ja mielestämme; ärsykkeistä, reaktioistamme, toiminta-malleistamme; suhteestamme toisiin ihmisiin ja ympäristöön?  Tietoisuus siitä, että tavallisesti emme ole läsnäolevia, on tietoisenaolemisen alku.  Sen jälkeen voimme paneutua läsnäoloon eri elämän tilanteissa.  Kun olemme tietoisia, näemme ajattelumme ja toimintamme koko kulun.  Se on mahdollista, jos emme tuomitse emmekä vertaile, vaan havainnoimme passiivisesti, puolueettomasti.  Silloin alamme ymmärtää itseämme — ei ainoastaan tajunnan pintakerroksia, vaan myös syvemmällä olevia vaikuttimia, pyyteitä, sekavia mielikuvia, tuskaa ja pelkoja.

Passiivinen tietoisuus ei ole velttoutta, vaan selkeää valppautta.  Silloin annamme mielemme ongelmien paljastaa sisältönsä, ryhtymättä tulkitsemaan niitä. Buddhan opetusten mukaan valppauden kohteisiin kuuluvat 1) keho, 2) tuntemukset, 3) mieli sekä 4) moninaiset olemassaolon ilmiöt.  Aluksi voimme olla tietoisia etenkin hengityksestä ja kehosta.  Tyyni hengitys auttaa läsnäolevuudessa.  Kokonaisvaltaisella asenteella tarkkaavuus avartuu siten, että sen piiriin kuuluvat keho, tuntemukset, mielenliikkeet ja kaikki tapahtumat. Tietoisena-olemisesta tulee meditatiivinen elämäntapa.

Maaliskuun, ja itse asiassa koko elämän kestävää, harjoitusta varten suosittelen: muistuttaa itseään olemaan tietoinen siitä mitä tapahtuu hetkestä hetkeen, vapaana menneisyyden, sidonnaisten reaktiotapojen ja ennakkoasenteiden kaavoista. Aamuhiljentymisen yhteydessä voimme sanoa itsellemme: ”Tänään muistan olla tietoinen toiminnastani, puheistani ja ajatuksistani, valikoimatta, kokonaisesti.” Päivän kuluessa voimme pysähtyä ja kysyä itseltämme: ”Olenko nyt kokonaisvaltaisesti läsnäoleva, tarkkaavainen?” Illan harjoitukseen kuuluu päivän tapahtumien läpikäyminen: ”Olenko ollut tietoinen työssäni, kotona, ostoksilla, toisten seurassa, televisiota katsellessa, sähköpostaillessa jne?”

Eräs Vinaya-opettaja kysyi mestari Huaihailta: ”Miten ponnistelette Tien harjoittamisessa?”

Huaihai: ”Kun olen nälkäinen, syön; kun olen väsynyt, nukun.”

Vinaya-opettaja: ”Mutta niinhän tekevät kaikki, nekin jotka eivät harjoita mitään!”

Huaihai: ”Eivät samalla tavalla. Kun he syövät, he eivät ole läsnä syömisessä, vaan ajattelevat satoja fantasioita; ja kun he menevät nukkumaan,  heidän mielensä on täynnä tyhjänpäiväisiä ajatuksia.”

Tämän kuultuaan  Vinaya-opettaja oli hiljaa.

Taehye sunim on suomalaissyntyinen buddhalaismunkki,  joka on opiskellut buddhalaisuutta mm. Thaimaassa, Koreassa, Japanissa, Taiwanissa ja Burmassa.  Hän on nykyisin Musang Am nimisen pienluostarin apotti Italiassa ja myös Suomen Bodhidharma-yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on kirjoittanut ja suomentanut buddhaisuutta käsitteleviä kirjoja, mm. ”Kiinalaisten zenmestareiden runoja” ja ”Suomalainen zen-opas” Basam Booksin kustantamina.

Kommentoi!

kommenttia