Mihin tarvitsemme vitamiineja ja hivenaineita?

Annika Havaste: Virtaa ravinnosta!

Moni nappailee vitamiineja purkista, mutta kuinka moni tietää tarkalleen mitä ne kehossa tekevät? Pitäisikö vitamiinien ja hivenaineiden saantiin kiinnittää enemmän huomiota? Entä saammeko kaiken tavallisesta ruuasta?

Maailma on muuttunut

Tosiasia on, että maailma ei ole entisensä.  Vitamiinien ja hivenaineiden riittävä saanti ei enää olekaan itsestäänselvyys, kun vain syötävää riittää. Toki asia näyttäytyy eri valossa, riippuen siitä, mistä kulmasta katsomme. Jos vertaamme keskivertosuomalaisen tilannetta nälänhätää kärsiviin, emme voi valittaa. Meillä on onneksemme tilanne, jossa ruokaa riittää ja jossa voimme miettiä asiaa vielä pidemmälle. Siitä näkökulmasta katsottuna monen suomalaisen (tai muun länsimaalaisen) ruokavalio ei välttämättä sisällä ihanteellisia määriä suojaravintoaineita. Maa on köyhtynyt ja moni syö pitkälle jalostettua ruokaa.

Miksi viljelymaa köyhtyy?

Tutkimuksin on todettu, että jopa 1980-lukuun verrattuna viljelymaa ei enää sisällä monipuolisesti ja riittävästi niitä mineraaleja kuin ennen. Tässä on tehotuotannon kääntöpuoli. Saadaan paljon satoa, mutta siinä on huonommat ravintoarvot. Keinolannoitus on eri asia kuin luonnollinen lannoitus ja se köyhdyttää maata. Onkin todettu, että luomuvihanneksissa on enemmän ravintoaineita ja antioksidantteja, kuin muulla tavoin viljellyissä.

Jalostettu ruoka ja ruuankaltainen syötävä

Sen lisäksi, että viljelymaa aiheuttaa heikomman ravintoainepitoisuuden kasveihin, heikentävät pitkät kuljetus – ja säilytysajat ravintoarvoja. Siksi kannattaakin suosia lähellä viljeltyä, jos vain se on mahdollista. Ruokaa myös prosessoidaan eri tavoin, joka sekin heikentää sen vitamiini- , hivenaine – ja antioksidanttipitoisuuksia. Toisaalta, kun tekee itse ruuan laadukkaista raaka-aineista ja syö mahdollisimman paljon tuoreruokaa, saa runsaasti enemmän ravintoaineita.

Jotkin ruokana myytävät tuotteet eivät sisällä juuri ollenkaan ravintoaineita, mutta niissä on sen sijaan elimistölle haitallisia aineita. Tällaisia tuotteita, jotka usein ovat myös koukuttavia, ovat esimerkiksi tuotteet, joista löytyy paljon sokeria ja käsiteltyjä kasviöljyjä – kuten keksit, jopa välipalana myytävät. Pahimmassa tapauksessa tuotteesta löytyy glukoosi-fruktoosisiirappia, joka rasvoittaa maksaa, sekä osittain kovetettua kasvirasvaa eli transrasvaa, joka on iso riski sydäntaudille, myös pieninä annoksina. Transrasva-sanaa ei tarvitse käyttää tuotteen ainesosaluettelossa, vaikka se on monissa maissa kielletty haitallisuutensa vuoksi. Molemmat ruokapahikset lisäävät sairastumisriskiä myös niin sanottua hiljaista tulehdusta lisäämällä. (Näistä kaikista kerron tarkemmin kirjassani Virtaa ravinnosta! Miten löydät kehon ja mielen tasapainon sinulle sopivalla ruokavaliolla.)

Kun ruokavalion energiasta osa tulee tällaisista tuotteista, syntyy väistämättä ravintoaineista vajetta vähitellen.

Mihin tarvitsemme vitamiineja?

Koska tästä jutusta tulisi tosi pitkä ja sama tieto on saatavilla helposti muualta täydellisempänä, tässä vain muutama, toivottavasti herättävä :-D, esimerkki.

C-vitamiinin vastustuskykyä parantavan ominaisuuden tuntevat monet, mutta se on myös tärkeä antioksidantti, eli solujen suoja hapettumista vastaan. Hapettumista tapahtuu jatkuvasti, mutta suojana ovat antioksidantit, jotka pysäyttävät vaarallisen, sairauksiin johtavan reaktion. Muita antioksidantteja ovat E-vitamiini, karotenoidit ja erilaiset kasvikunnan yhdisteet, jotka tyypillisesti saadaan niiden väreistä. Myös pähkinät ja siemenet sisältävät antioksidantteja.  Jos ruokavalion kasvisvalikoima koostuu lähinnä jäävuorisalaatista, tomaatista ja kurkusta, jäävät monet tärkeät suoja-aineet saamatta.

Seleeni on hivenaine, jota saadaan helposti liian vähän, sillä Suomen maaperässä ei juuri seleeniä ole. Seleeni toimii osana kehon itse tuottamaa antioksidanttia muun muassa syövältä suojaajana– mutta ensin sitä pitää saada jostain. Seleeniä tarvitaan myös kilpirauhashormonituotantoon

Magnesiumia tarvitaan lihassolujen rentoutumisessa. Siksi magnesiumin vähäisyydestä kehossa kertookin lihasten krampit. Lisäksi magnesiumia tarvitaan yli 300 entsyymin toiminnassa joka päivä. Entsyymit ovat ihmisen perusbiokemiaa, niiden avulla asiat tapahtuvat kehossa. Yksi esimerkki entsyymeistä on ruuansulatusentsyymit. Myös sinkkiä tarvitaan osana monissa entsyymeissä.

Entä sitten lisien tarve?

Olemme yksilöitä ja tilanteemmekin on yksilöllinen. Siksi ei voi sanoa, että jokainen tarvitsee juuri tiettyä vitamiini- tai hivenainelisää. Yleensä monia vitamiineja ja hivenaineita sisältävä tuote on fiksu valinta, jotta saa kaikkia näitä ja oikeissa suhteissa toisiinsa.

Joka tapauksessa ruoka on aina tärkein ravintoaineiden lähde. Ja nyt asia on tutkittu ja todistettu lopullisesti eräässä viime aikaisessa tutkimuksessa: luomussa on kuin onkin enemmän vitamiineja, hivenaineita ja antioksidantteja. Suuri luomun plussa on vielä se, että luomua syömällä säästyy torjunta-ainejäämiltä. Torjunta-aineet toimivat esimerkiksi hormonien kaltaisesti kehossa ja näin ollen voivat häiritä sitä – puhutaankin hormonihäiritsijöistä, joita myös muovien pehmennysaineissa on.

Jos ruokavalio ei sisällä vaikkapa kasviksia juurikaan, kannattaa tehdä sen asian suhteen muutoksia pikku hiljaa. Yksi hyvä sääntö on tehdä iso, monesta kasviksesta koostuva salaatti joka ruuan oheen. Pieni vaiva, isot hyödyt :-D. Sekaan vaikkapa porkkanaa, kaalia, rucolaa, persiljaa, siemeniä ja tietysti hyvälaatuista, kylmäpuristettua öljyä. Oma suosikkini on oliiviöljy, jossa on huima määrä suoja-aineita öljyn lisäksi.

Oletko saanut hyötyä ravintolisistä? Entä ruokavaliosi muuttamisesta? Kommentoi alle.

 

 

Annika Havaste: Virtaa ravinnosta

Annika Havaste: Virtaa ravinnosta!

Kommentoi!

kommenttia