Kun kuuntelee ihmisten kertomuksia ja ajatuksia avantouintikokemuksistaan, törmää väistämättä kysymyksiin ja väittämiin, jotka usein kuvaavat enemmän kysyjän mielenmaisemaa kuin itse problematiikkaa.
On ihanaa tavata ihmisiä kylmän parissa, mutta vielä kiehtovampaa on keskustella asiasta sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät koskaan ole käyneet nolla-asteisessa vedessä. Miksi näin? Keskustellessani henkilön kanssa, jolla ei ole positiivista käsitystä kylmäaltistuksesta, joudun keskittymään enemmän, jotta en päästäisi suustani todellisuuteen perustumattomia väittämiä. Avantouimareiden kesken kuulee mitä mielettömimpiä tarinoita ja väittämiä, joiden suurin arvo on itse tarina. Tarinat ovat upeita. Tarvitsemme niitä jaksaaksemme ja saadaksemme inspiraatiota elämäämme.
Mutta miten on tieteellisten faktojen laita? Niitä on vähemmän ja niiden kanssa pitää olla tarkkana. Tieteellisen tutkimuksen on läpäistävä usea suodatin. Tutkimuksen on myös oltava toistettavissa uudessa tutkimuksessa, jotta sitä voidaan pitää varteenotettavana. Avantouinnista löytyy hämmästyttävän vähän päteviä tutkimuksia. Tämän takia on olemassa monta hienoa tarinaa, joita on vaikea kumota tai vahvistaa.
Mennään ensimmäiseen väittämään: Saan puolen vuoden flunssan, jos käyn avannossa. Tai toisinpäin: Avantouimarit eivät koskaan sairastu.
Näistä molemmista väittämistä löytyy varmasti todennettuja tapauksia. Olemme kaikki niin erilaisia, että olipa väittämä mikä tahansa, löytyy siitä varmasti väittämän vahvistava tapaus.
Avantouinti näyttää kuitenkin ylläpitävän terveyttä enemmän kuin heikentävän sitä. Eri stressihormonit vapautuvat aina jääkylmään veteen laskeuduttaessa ja immuunipuolustus saa voimakkaan vahvistuksen. Tämän takia avantouimarit ovat todennäköisesti terveempiä kuin muut. Väitän kuitenkin vastaan sitä ajatusta, että avantouinti olisi takuu vilustumista vastaan. Elämässä kaikki on mahdollista ja takuita ei ole. Näin on myös sairastumisen kanssa: takuuta ei ole, vaikka kuinka hyvin hoitaisit terveyttäsi. Puolen vuoden flunssakierre voi saada alkunsa mistä tahansa ja osoittaa ylipäänsä madaltunutta immuniteettia. Sairastuminen voi saada alkunsa jo pienestäkin kylmettymisestä.
Olenko sitten koko päivän jäässä vai pysynkö lämpimänä, jotta talvella ei tarvitse pukeutua kovin paksusti?
Kylmä saattaa jäädä päälle, mikäli ei huolehdi itsensä lämmittämisestä avannon jälkeen. Itsensä voi lämmittää joko liikkumalla ja pukeutumalla järkevästi tai saunomalla riittävän kauan, jotta kehon ydinlämpötila palaa normaaliin. Olen kuullut kauhutarinoita jäätymisestä, joten suhtaudun tähän asiaan hyvin vakavasti. Lämmitelkää tavalla tai toisella avannon jälkeen! Parasta on, jos pystyy lämmittelemään omin voimin, mutta sauna on aina hyvä varasuunnitelma.
Pukeutuminen niin talvisin kuin muulloinkin on herkkä asia. Vuodenajan vaihtuessa on helppo vilustua. Tälle vilustumiselle ovat alttiita myös talviuimarit. Jos pukeudut tietoisesti kevyemmin karaistuaksesi, on hyvä tiedostaa rajansa. Sisätiloissa pukeutuminen on osittain myös tottumiskysymys: Matalampaan lämpötilaan on mahdollista tottua, jos niin todella haluaa, mutta esteenä on yleensä epämukava totuttautumisjakso. Uusiin olosuhteisiin kestää oman aikansa tottua, ja ihmiselle luontaisesti miellyttävä lämpötila-alue on äärimmäisen kapea.
Mitä jos on kuukautiset?
Kuukautisten aikana keho on jo valmiiksi herkemmässä tilassa, joten on syytä kuunnella mitä keho kertoo. Miehenä minun on mahdotonta antaa tarkempia neuvoja tässä asiassa.
Mitä jos on vilustunut olo?
Olo on subjektiivinen arvio omasta itsestä, joten minun on vaikea neuvoa tässä asiassa. Toiset hyötyvät avannosta tuossa tilassa ja toiset taas eivät. Mitkä sitten ovat ne merkit, jotka kertovat vastauksen? Minun on todettava, että kokeilkaa jos kantti kestää. Itse olen sekä hyötynyt avannosta, että pahentanut oloani. Olotila on erittäin subjektiivinen tunne, kun taas kuume on ehdoton merkki siitä, ettei pitäisi altistaa itseään mihinkään muuhun kuin lepoon.
Miten mennä uimaan ilman saunaa ja lämmintä suihkua?
Itse asiassa juuri tätä minä valmennan. Ei saunaa ennen avantoa on armeliaampaa kuin saunasta avantoon. Saunassa keho alkaa viilentää itseään sopeutumisreaktiona, ja kun siinä tilassa siirtyy avantoon, menee jäähtyminen todella syvään ja nopeasti. Parempi vaihtoehto on rauhoittaa itseään ja hermostoaan rauhallisilla ja pitkillä uloshengityksillä, jotta pulssi laskisi ja verenkierto pysyisi tästä huolimatta auki. Kun laskeudut avantoon tällaisessa tilassa, on ensimmäisestä shokista helpompi palautua. Se, kuinka kauan kestää tasaantua ensimmäisestä shokista, on harjoittelukysymys. Joitain vuosia sitten totesin, että kestää kolme minuuttia tottua kylmään ennen kuin olo on tasainen ja hyvä. Nykyisin se tapahtuu muutamassa hengityksessä. Harjoittele, harjoittele ja harjoittele!
Mitä jos menen horkkaan, ja voiko tulla hypotermia, jos olen yli 5 minuuttia avannossa?
Horkka tarkoittaa, että keho tärisee ja olo on hieman sekava. Tämä on hypotermian ensimmäinen aste. Kehon ydinlämpötila on laskenut alle 35 asteen ja keho käynnistää tärinän tuottaakseen lämpöä. Tämä ei ole vaarallista terveelle henkilölle, mutta korostan, että sydänsairaustapauksessa tämä voi olla vaarallista. Keskitytään siis siihen, mitä tämä tarkoittaa terveelle henkilölle. Tärinä saa aikaiseksi voimakkaan ruskean rasvan aktivoimisen, mikä on aineenvaihdunnalle erittäin suotava tapahtuma. Ruskea rasva polttaa sokeria ja rasvaa suoraan verenkierrosta, mikä lisää insuliiniherkkyyttä. Insuliiniherkkyys on diabeteksen vastakohta, eli insuliiniherkkyys on kova juttu! Lue lisää oheisesta tutkimuksesta: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34755128/.
On erittäin todennäköistä, että avantouinnin aloittava henkilö alkaa täristä voimakkaasti viiden minuutin jälkeen. Vain avantouintiin hyvin tottunut henkilö selviytyy viidestä minuutista normaalilla ydinlämpötilalla.
Pitääkö totutella kylmään pitkin syksyä ennen avantoon menoa?
Lyhyt vastaus on, ei. Jokainen aste veden lämpötilassa kahdeksan asteen jälkeen on aina uusi kokemus. Jos luulit pärjääväsi hyvin neljässä asteessa, on nolla-asteinen vesi taas uusi kokemus. Voit siis yhtä hyvin aloittaa missä vaiheessa tahansa. Jokainen uusi kokemus on aina yhtä haastava. Voit hyvin aloittaa ääripäästä.
Olen niin tasapainoinen ja onnellinen, miksi menisin kylmään?
Hahahaa, huumorintaju ei ole kadonnut kysyjältä. Isänikin kommentoi, että paras olo on ennen eikä jälkeen.
Parempi vastaus tähän kysymykseen löytyy uusimmasta tutkimuksesta: https://militaryhealth.bmj.com/content/early/2023/01/03/military-2022-002237.long.
Yhdysvaltojen armeijassa tehdyssä tutkimuksessa nousi esiin tyytyväisyys omaan elämään sekä paljon muita asioita. Armeijassa noudatettiin tiettyä protokollaa, johon sisältyi sekä kylmäkylpyjä että kylmäsuihkuja. Lukekaa itse, tulokset ovat niin mahtavia ettette usko, jos minä kerron. Tämä tutkimus osoittaa selvästi sen, että tie onnelliseen mieleen voi kulkea myös avannon kautta.
Miten nopeasti ruskeaa rasvaa tulee ja ovatko avantouimarit onnellisempia kuin muut?
Ei ole tarkkaan tiedossa, kuinka nopeasti elimistössä muodostuu ruskeaa rasvaa, sillä kaikki tehdyt tutkimukset sivuuttavat kysymyksen: ”Kuinka nopeasti”. Mitä tulee onnellisuuteen: voitte katsoa edellisen kohdan vastauksen. Muistakaa, että onnellisuus ja tyytyväisyys koskettavat sinua ja vain sinä itse voit nämä tunteet arvioida. Elämäsi ei ole objektiivisten faktojen summa vaan sinun oma subjektiivinen, kokonaisvaltainen kokemuksesi. Keep it cool!
Magnus Appelberg
Magnus Appelbergin uutuuskirjan Jääkylmä mielenrauha voit ostaa täältä:
https://kauppa.viisaselama.fi/sivu/tuote/jaakylma-mielenrauha/4817709