Tunnetko sinä jonkun suomalaisen loitsun?
Tämä on kysymys, jonka olen esittänyt yleisölle, kun olen ollut haastateltavana Loitsu – Valjasta sanojen voima -kirjan tiimoilta. Pyydän silloin nostamaan käden, jos mieleen tulee jokin loitsu. Yleensä vain muutama käsi nousee, ja hetkeen jää hiljainen epäröinti.
Kun kysyn tarkemmin, tilanne muuttuu. “Virvon varvon, tuoreeks terveeks”, on lähes kaikille tuttu.Moni on lausunut sen lapsena pääsiäisenä pikku noitana. Kun muistutan sanonnasta “Etana, etana näytä sarves”, useimmat nyökkäävät taas.. Ja kun mainitsen “Lennä, lennä, leppäkerttu”, on sekin aivan tuttu. Usein emme vain tule ajatelleeksi, että nämä ovat alkujaan loitsuja.
Yksi tärkeä syy, miksi halusin kirjoittaa Loitsu – Valjasta sanojen voima -kirjan on, että olemme osittain kadottaneet yhteyden omaan sanaperinteeseemme. Loitsut koetaan usein kaukaisina ja vanhoina, vaikka ne ovat osa aivan tavallista arkea. Ne elävät vieläkin kielessä, lauluissa ja loruissa, jotka kulkevat sukupolvelta toiselle.
Joogaopettajana minulta on joskus kysytty, onko suomen kielessä mitään, mikä vastaisi joogisia mantroja. En sanoisi, että loitsut ja mantrat ovat sama asia, mutta niissä on paljon yhteistä. Molemmissa toistetaan sanoja, jotka vahvistavat, rauhoittavat tai suuntaavat mieltä. Suomalaisessa kulttuurissa on aina uskottu, että sanoilla on voimaa ja että ne voivat suojata, rohkaista tai auttaa jaksamaan.
Perinteiset loitsut kertovat ihmisistä, jotka ovat olleet hyvin samanlaisia kuin me nyt. He ovat kaivanneet läheisen luo, toivoneet rakkautta, surreet menetystä ja etsineet apua vaikeisiin hetkiin. Kun lukee vanhoja loitsuja, niistä katsoo tuttu ihminen, jonka elämässä on samat kysymykset ja tunteet kuin meillä tänään.
Loitsujen äärelle palaaminen ei tarkoita menneeseen palaamista, vaan pysähtymistä sen äärelle, miten puhumme ja mitä sanoilla kutsumme elämäämme. Sanat eivät ehkä ole taianomaisia, mutta ne voivat olla syvästi merkityksellisiä. Jokainen lause, jonka sanomme itsellemme tai toisille, muovaa todellisuutta, jossa elämme.
Ehkä tärkeintä on huomata, että loitsut eivät ole kadonneet meistä, ne ovat edelleen täällä – meidän kielessämme, mielessämme ja tavassamme toivoa.
Kysymyksiä sinulle:
– Minkä loitsun sinä tunnet?
– Oletko koskaan sanonut tai laulanut jotain, mitä pidit vain runona, mutta joka tuntuikin loitsulta?
– Miten sanat voisivat toimia voimana omassa arjessasi?
Petra Strengin uutuuskirjan Loitsu – Valjasta sanojen voima voit tilata täältä: https://kauppa.viisaselama.fi/sivu/tuote/loitsu-valjasta-sanojen-voima/5323480